Valtatie 4:n remontti Hartolan ja Joutsan välillä päättyi reilu vuosi sitten, mutta läheisen Mattilanlampi-järven ympäristön asukkaat kokevat sen vaikutukset edelleen.
Entinen kirkasvetinen järvi on asukkaiden mukaan muuttunut sameaksi. Myös sinilevää havaittiin järvessä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen kesällä 2023.
Valtatien remontilla parannettiin tien turvallisuutta ja sujuvuutta. Remontti vaati vesilain mukaisen luvan, sillä osuus kulkee pohjavesialueella.
Nyt valtatien hulevedet noin neljän kilometrin matkalta ohjautuvat kolmen uuden avo-ojan kautta suoraan Mattilanlampeen. Koska pohjavettä suojellaan entistä tiiviimmän eristyksen avulla, hulevedet eivät imeydy maastoon, vaan valuvat ojien kautta järveen.
Mittausten perusteella matalan järven vedenlaadussa näkyi keväällä 2023 selkeä muutos huonompaan.
Elokuussa 2023 otetut näytteet vahvistavat, että vesi oli sameaa ja siinä oli havaittavissa pientä hippua, mahdollisesti levää. Myös veden ravinnepitoisuudet olivat koholla. Talven näytteissä pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet.
Seuranta ei näytä selvää muutosta järven ravinnepitoisuuksissa
Veden laadun heikkenemisestä tehtiin elokuussa 2023 Hämeen ely-keskukselle kolme haittailmoitusta, jonka jälkeen ely-keskus, remontin tehnyt Väylävirasto ja Hartolan kunta sopivat, että Mattilanlammen tilaa seurataan tehostetusti kerran kuukaudessa vuoden ajan.
Seuranta päättyi tämän vuoden kesällä.
Hämeen ely-keskuksen ylitarkastajan Helka Sillforsin mukaan seurannan perusteella järven ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää muutosta. Sillforsin mukaan on myös vaikea sanoa, johtuuko esimerkiksi sinilevä tieremontista vai poikkeuksellisista sääoloista.
– Mattilanlampi oli rehevä vesistö jo ennen kuin valtatien muutostyöt alkoivat. Toistaiseksi ei voida sanoa paljon enempää.
Ainoastaan sähkönjohtavuus Mattilanlammen näytteissä on noussut. Tämä johtuu veteen päässeistä maantiesuoloista.
– Järven sähkönjohtavuus on tyypillisellä jokiveden tasolla, eli se kuvastaa edelleen luonnonvesistöissä esiintyvän veden laatua, Sillfors sanoo.
Järveen johtavissa ojissa ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sen sijaan ovat edelleen koholla.
– Nyt seurataan, pienenevätkö pitoisuudet sitä mukaa, kun työmaasta kuluu aikaa. Kun kasvillisuus palautuu työmaan penkkoihin, rankkasateet eivät enää toivottavasti pääse kuluttamaan ravinnetta ojavesiin.
Väylävirasto jatkaa ojavesien ja Mattilanlammen tarkkailua edelleen. Alustavasti on sovittu, että mittauksia tehdään neljä kertaa vuodessa vuoden 2026 loppuun.
Asukas: hulevedet ovat saastuttaneet järven
Kyläläiset ovat perustaneet Pro Mattilanlampi -yhdistyksen, jonka tavoitteena on suojella Mattilanlampea ja sen lähivesistöjä.
He ovat huolissaan myös valtatien lisääntyneestä liikenteestä ja mahdollisista onnettomuuksista. Yksi tällainen tapahtui maaliskuussa 2023, jolloin rekasta vuotanutta öljyä ohjautui Mattilanlampeen.
Asukkaat kokevat, että pohjavesiä on suojeltu pintavesien kustannuksella, eikä heidän huoliaan ole otettu vakavasti. Heidän mielestään on selvää, että jo remonttia suunnitellessa olisi pitänyt ymmärtää hulevesien ohjaamisen vaikutukset järveen.
– Alusta asti esitimme huolemme siitä, että jos hulevedet ohjataan kolmen avo-ojan kautta järveen, niin eikö se vaikuta ekosysteemiin. Koko ajan vastaus oli se yksi ja sama, eli että järven vesi tulee ainoastaan paranemaan ja näillä keinoilla suojelemme pohjavettä, sanoo Pro Mattilanlampi ry:n puheenjohtaja Helinä Kokkarinen.
– Aivan varmasti pohjavettä suojeltiin, mutta hulevedet ovat sitten taas saastuttaneet tämän järven.
Sekä asukkaat että ely-keskus ovat yhtä mieltä siitä, että järvi oli vähintään lievästi rehevä jo ennen valtatien remonttia.
Helka Sillforsin mukaan lupia valvovan ely-keskuksen tehtävänä on nyt arvioida, olisiko luvassa pitänyt ottaa tarkemmin huomioon ojittamisen vaikutukset vesistöön.
Esimerkiksi suolan määrän lisääntyminen oli odotettavissa, mutta ravinteiden määrää ei välttämättä osattu ennakoida.
Lupaprosessi on tasapainoilua
Sillforsin mukaan on mahdollista, että Väylävirastolta edellytetään toimenpiteitä myös jälkikäteen. Ojiin voidaan vaatia esimerkiksi jonkinlaisia vesiensuojelurakenteita.
Valtatie 4 -hankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta muistuttaa, että hanke on tehty pohjaveden suojelua ajatellen lupien mukaan.
– Mutta jos käy ilmi, että pitää vielä jotain tehdä, niin se on tehtävä, Hämäläinen sanoo.
Sillforsin mukaan luvituksissa pyritään aina ottamaan laajasti huomioon vaikutukset. Pohjaveden on säilyttävä juomakelpoisena mutta myös liikenneturvallisuudesta pitää huolehtia, eli suolaamista ei voida kokonaan lopettaa.
– Se on jatkuvaa tasapainoilua. Jokin määrä vaikutuksia on myös hyväksyttävä, hän sanoo.
Hulevedet eivät ole yksiselitteisen puhtaita
Ympäristöneuvos Ari Kangas ympäristöministeriöstä kertoo, että hulevesien laatuun aletaan vasta vähitellen havahtua.
– Tutkimustulosten perusteella on selvästi olemassa tietoa, että hulevedet eivät ole yksiselitteisen puhtaita, hän sanoo.
Näkemys alkaa muuttua siihen suuntaan, että myös pintavesiä on suojeltava, ei pelkästään pohjavesiä.
– Tästä on kaupunkialueilla paljon esimerkkejä, että hulevesille on rakennettu omia pidätysalueitaan ja kosteikkoja, jotta vedelle ehtii tapahtua ainakin jonkin verran luonnonmukaista puhdistumista, ennen kuin se päätyy varsinaiseen vesistöön.
Kankaan mukaan on hyvä, että Hämeen ely-keskus on lähtenyt selvittämään Mattilanlammen tilannetta. Toisaalta on vaikea osoittaa, ovatko muutosten takana nimenomaan hulevedet vai jokin muu syy.
– Pohjavesien kannalta on hyvä, että hulevedet valuvat pintavaluntana eivätkä imeydy maaperään, mutta ongelma voi siirtyä toiseen paikkaan, Kangas huomauttaa.
