Neuropsykologi Minna Peltopuron mukaan digitalisaatio on viety opetuksessa ehkä liian pitkälle.
Digitalisaatio perusopetuksessa on mietitty Riihimäellä uusiksi. Yle kertoi eilen, että osa riihimäkeläiskoulujen digitaalisista oppimateriaaleista korvataan perinteisillä paperikirjoilla. Aiheeseen perehtynyt neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Minna Peltopuro antoi kaupungille impulssin suunnan muutokseen.
– Luulen, että tässä on nyt käynnistynyt prosessi. Nyt mietitään tarkemmin, milloin digitaalinen materiaali on parempi ja milloin taas perinteinen. Ainakin toivon harkintaa oppiainekohtaisesti ja opetus edellä, toivoo Peltopuro.
Tutkimus digihaitoista laahaa perässä
Peltopuro on selvittänyt digilaitteiden käyttämisen riskejä terveyden ja oppimisen näkökulmasta. Helmikuussa 2024 julkaistussa katsauksessa käytiin läpi tämänhetkisiä kansainvälisiä tutkimuksia digilaitteiden vaikutuksista silmien ja aivojen terveyteen, fyysiseen terveyteen sekä mielenterveyteen ja luetun ymmärtämiseen.
– Tutkimukset puhuvat karua kieltä digilaitteiden liiallisen käyttämisen turvallisuudesta, Peltopuro toteaa.
Peltopuro kutsuttiin mukaan selvittämään digitaalisen oppimisympäristön vaikutuksia perusopetuksessa. Sen tuloksena Riihimäen yläkouluissa korvataan nyt digitaalisia oppimateriaaleja perinteisillä paperisilla.
– Ajattelen nyt, että ehkä digitalisaatio on viety opetuksessa liian pitkälle. Tutkimus tulee perässä. Paljon on tutkittu ja paljon on asioita tiedossa, mutta sen tiedon siirtäminen käytäntöön ja opetukseen vie aikaa. Ihmisiä pitäisi kouluttaa, jotta tieto voidaan viedä turvallisesti käytäntöön, Peltopuro toteaa.
Päänsärkyä, ylipainoa, masennusta, likinäköisyyttä
Digitalisaatiolla on myös positiivisia puolia ja vaikutuksia ja se tarjoaa oppimisen näkökulmasta hyötyjä. Näihin katsauksessa ei otettu kantaa, tarkoitus oli selvittää vain riskit, jotta ne voidaan minimoida, kun suunnitellaan opetusta.
Fyysisen terveyden näkökulmasta digilaitteista ei näytä olevan mitään hyötyjä, sen sijaan terveyshaitat ovat ilmeiset.
Jatkuva tietokonenäytön tuijottaminen voi aiheuttaa päänsärkyä ja näön heikkenemistä. Paikallaan istuminen vaikuttaa niveliin ja luiden terveyteen, ylipainoisuuteen sekä heikentää fyysistä kuntoa.
Liialliseen digitaalisten ruutujen käyttämiseen on tutkimuksissa liitetty myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
– Nuorten aivot ovat tosi kovilla lukuisten ruutujen kanssa. Nuorten etuotsalohkot ovat vielä kehittyvässä vaiheessa, eivätkä ne pysty siirtämään tarkkaavaisuutta toisesta sovelluksesta toiseen kepeästi. Se kuormittaa hirveästi, sanoo Peltopuro.
Tämä näkyy keskittymisvaikeuksina, toiminnan ohjauksen ja tunnesäätelyn vaikeuksina.
– Jos somekaverit huutelevat samaan aikaan, kun pitäisi opiskella, yhtälö on aika haastava.
Oppilaat ymmärtävät kirjoihin paluun
Ylen haastattelemat oppilaat ottivat tiedon digimateriaaleista luopumisesta joidenkin aineiden kohdalla maltillisesti vastaan.
– Se on joidenkin kannalta hyvä juttu. Ei voi harhautua tekemään muita asioita kuin tehtäviä, tuumaa Veeti Heiskanen Riihimäen Harjunrinteen koulun 7H-luokalta.
– Hyvä puoli on se, että joutuu kantamaan ainoastaan konetta mukana, ettei ole kirjoja. Huonoa, että kirjoitustaito saattaa hävitä, kun tekee koneella juttuja, pohtii Nene Painilainen Hyvinkään Pohjoispuiston koulun 7D-luokalta.
Riihimäen Pohjolanrinteen koulun 9B-luokkalaiselle Sonja Alakotilalle muutos ei ole ongelma, mutta hän arvelee, että sillä voi olla vaikutuksia jopa terveyteen, koska jotkut käyvät kello kolme aamuyöstä katsomassa ruutua.
