Etelä-Karjalassa aiotaan jatkossa ottaa älylaitteiden riskit puheeksi jo raskauden aikana neuvolakäynneillä. Keskustelut tulevat jatkumaan lapsen täysi-ikäistymiseen saakka.
Etelä-Karjalan neuvolat alkavat puuttua älylaitteiden mahdollisiin haittavaikutuksiin jo ennen lapsen syntymää.
Tarkoituksena on, että älylaitteisiin liittyvät riskit otettaisiin puheeksi jo raskauden aikaisilla neuvolakäynneillä. Keskustelut jatkuisivat neuvolan jälkeen varhaiskasvatuksessa ja koulussa siihen saakka, kunnes lapsen oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana.
– Raskauden aikana neuvolakäynneillä voitaisiin puhua siitä, miten somea ja digilaitteita käytetään, kun on vauva sylissä ja ollaan lapsen kanssa vuorovaikutuksessa, Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Juhani Junnilainen sanoo.
Kasvatustieteen professori, neuropsykologi Nina Sajaniemi pitää Etelä-Karjalan suunnitelmia hyvinä. Hänen tiedossaan ei ole, että vastaavaa toimintaa olisi suunnitteilla muualla Suomessa.
– Se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. On tehty tutkimuksia, että vanhemmat ovat aika paljon älylaitteilla hoitaessaan vauvaa, kuten ruokkiessaan tai imettäessään häntä, Nina Sajaniemi sanoo.
Sajaniemi kertoo tutkimuksista, joiden perusteella vanhempien runsas älylaitteiden käyttö vaikuttaa vanhempien ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen tekemällä siitä ennakoimatonta ja katkonaista.
Tämä on Sajaniemen mukaan vauvan terveelle kasvulle ja kehitykselle haitallista.
– Silloin vauva voi stressaantua tavallista useammin. Se hidastaa tunnesäätelyn ja jaetun tarkkaavuuden kehitystä, joka on pohjana kielelliselle kehitykselle.
Nina Sajaniemen mukaan liiallinen digimaailmaan uppoutuminen vaarantaa aivoterveyttä ja sitä kautta elämänhallintaa. Älylaitteisiin käytetty aika on myös pois kaikesta muusta.
Neljän lapsen äiti kiittelee suunnitelmia
Lappeenrantalainen Anastasia Ovaska on 4-, 6-, 8- ja 10-vuotiaiden lasten äiti. Hänen mielestään on hyvä, että älylaitteiden haitat on tarkoitus ottaa nykyistä paremmin puheeksi.
– Mielestäni on tosi tärkeää, että neuvolassa ollaan hereillä näistä asioista ja että siellä pystytään neuvomaan vanhempia, Ovaska sanoo.
Anastasia Ovaskan oman kokemuksen mukaan vanhemmat eivät tiedosta älylaitteisiin liittyviä riskejä tarpeeksi hyvin.
Aivot kiittävät
Etelä-Karjalassa suunnitteilla oleva uusi toimintatapa voi professori Nina Sajaniemen mukaan parantaa sekä lasten että aikuisten aivoterveyttä.
– Aivoterveys on perusedellytys koko kehon terveydelle, hyvälle sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja elämänhallinnalle.
Nina Sajaniemen mukaan digilaitteiden yleistymisen myötä suomalaisten keskittymiskyky on heikentynyt, erilaiset mielenterveyden oireilut, masennus sekä ahdistus ovat lisääntyneet, oppiminen on vaikeutunut ja elintapasairaudet ovat lisääntyneet.
– Kaikki nämä ovat oireita aivoterveyden heikkenemisestä, Nina Sajaniemi sanoo.
Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Juhani Junnilaisen mukaan asiaan on päätetty puuttua juuri nyt, koska tietoisuus ja uskallus älylaitteiden haittavaikutuksista puhumiseen on julkisuudessa lisääntynyt.
– Kaikki varmasti ymmärtävät, että liiallinen kännykänkäyttö ei ole hyväksi lapsille eikä aikuisille, mutta asiaa ei ole otettu systemaattisesti puheeksi.
Uutta toimintamallia on tarkoitus suunnitella ja valmistella kevään ajan. Käytännössä sitä voitaisiin päästä kokeilemaan noin vuoden päästä.
