Turun kaupunginkirjastossa esillä olevassa Siirtolaisuusinstituutin juhlanäyttelyssä on mukana tekoälyn avulla luotuja kuvia, joita on ihmetelty muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Kiireinen kaupunkimaisema 1800-luvulta. Aukio on täynnä puutavaraa ja rakennuspuuhissa olevia ihmisiä. Taustalla nousee korkea kerrostalo.
Teollistumisen käynnistämää kaupungistumista esittävä kuva on osa Turun kaupunginkirjastoon avattua Siirtolaisuusinstituutin Tervetuloa, tervemenoa -näyttelyä.
Kun kuvaa katsoo tarkemmin, siitä paljastuu erikoisia yksityiskohtia. Etualalla näyttää seisovan kärryjä vetävä hevonen, jolla on enemmän jalkoja kuin normaalilla hummalla. Kärryn takaosastakin kasvaa hevosen takajalat. Myös kärryn pyörät on sijoitettu erikoisesti.
Kyseessä on tekoälyn avulla luotu kuva, joka on herättänyt hämmennystä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Myös sitä on ihmetelty, ettei historiallisen näyttelyn yhteydessä mainita, että osa kuvista on luotu tekoälyä käyttäen.
Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander myöntää, että tekoälyn avulla luotujen kuvituskuvien yhteydessä olisi hyvä mainita, mistä kuva on peräisin.
Hän kuitenkin toteaa, että kuvituskuvat erottuvat selkeästi näyttelyn aidoista, dokumentaarisista valokuvista, joiden yhteydessä on selkeä maininta kuvalähteestä.
– Katsojia ei pyritä johtamaan harhaan väittämällä, että kuvituskuvat esittäisivät todellisuutta tai jäljittelisivät oikeita henkilöitä tai paikkoja.
Pellander kertoo, että näyttely on teetetty ”tekoälybuumin alkuvaiheissa”, jolloin tekoälyn käytöstä ei ollut vielä paljoa kokemusta.
– Nykyään, kun käytämme tekoälyä kirjojen kansikuvissa tai lehtien kuvituksissa, lisäämme aina maininnan siitä, että kuva on luotu tekoälyllä.
Vastaava tutkija Samira Saramo oli mukana Siirtolaisuusinstituutin 50-vuotisjuhlanäyttelyn suunnittelussa. Hän myöntää, että somessa naureskelua aiheuttanut erikoinen hevonen on päätynyt näyttelyyn vahingossa.
– Istumme alas ja pohdimme, vaatiiko tämä jonkinlaisia muutoksia kirjastossa esillä olevaan näyttelyyn. Haluan myös muistuttaa, että kaikki näyttelyssä esiteltävät arkistolähteet, valokuvat, tiedot ja ihmiset ovat aitoja ja huolellisesti valittuja.
”Kuvituskuvien ei edes väitetä olevan aitoja valokuvia”
Toinen hämmennystä aiheuttanut kuva esittää laivoja. Kuvassa nuorehko henkilö istuu satamassa ja katselee risteilijää, jossa on niin savupiippuja kuin mastojakin. Lisäksi kuvan laivat on koristeltu erikoisilla palluroilla.
Tämän kuvan erikoisuudet oli huomattu jo näyttelyn suunnittelun aikana, sanoo Sarima Saramo.
– Huomasimme, että siinä kuvassa oli kaikenlaista. Mutta se oli myös aika hauska kuva, koska siinä yhdistyvät näyttelyn idea historiallisista ja nykypäivän muuttoliikkeistä.
Turun kaupunginkirjastossa työskentelevä informaatikko Gunnar Högnäs ei pidä näyttelyssä esillä olevia kuvituskuvia ongelmallisina. Hän rinnastaa ne kirjojen kansikuviin, jotka harvoin ovat aitoja valokuvia.
– Tekoälyllä luodut kuvat ovat aiheuttaneet sellaista kohua, että ihmiset helposti luulevat, että niillä yritetään hämätä katsojaa. Mielestäni tällaisia kuvituskuvia voi ihan hyvin käyttää.
Toisaalta hän ymmärtää, että tekoälyllä luodut kuvat voivat herättää ihmetystä, ja muistuttaa Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellanderin tavoin näyttelyn aidoissa valokuvissa olevista kuvalähteistä.
– Kaikki näyttelyssä kävijät kyllä näkevät, että kuvituskuvien ei edes väitetä olevan aitoja valokuvia, Högnäs sanoo.
Vuonna 1974 perustettu, Turussa pääpaikkaansa pitävä Siirtolaisuusinstituutti on Suomen ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimukseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos.
