Vanhan mielisairaalan yhteydessä olevalle hautausmaalle sopivia ostajia on käytännössä vain kaksi. Tuore dokumentti avaa Nokialla sijaitsevan Pitkäniemen sairaalan historiaa.
Lakkautetun Nokian Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan yhteydessä on hautausmaa, jonka omistaja haluaisi siitä eroon.
Hautausmaa kuuluu Pirkanmaan hyvinvointialueelle (Pirha). Se havittelee alueen myymistä koska kokee, ettei tee sillä mitään.
– Toki haluaisimme sen myydä, jos se olisi mahdollista. Emme tee sillä oikein mitään, en tiedä tekeekö kukaan. Kaikki katsovat, ettei se kuulu kenellekään, sanoo Pirhan kiinteistöpäällikkö Saara Vänskä.
Hautausmaa on hallinnollisesti vaikea myydä. Hautaustoimilain mukaan hautausmaa voidaan lakkauttaa ja alue ottaa muuhun käyttöön, kun viimeisestä hautaamisesta on kulunut vähintään sata vuotta.
Pitkäniemen viimeisin vainaja on haudattu 60-luvulla, joten alue säilyy hautausmaana vielä noin 40 vuotta.
Hautausmaan ylläpitäjä voi luovuttaa hautausmaakäytössä olevan kiinteistön vain sille, jolla on oikeus hautausmaan ylläpitoon.
– Niin kauan kuin se on hautausmaa, me olemme hautausmaan ylläpitäjiä. Mahdollisia ostajia on siis käytännössä vain Nokian kaupunki, Nokian seurakunta tai muu taho, jolla on jo oikeus hautausmaan ylläpitoon, Vänskä jatkaa.
Nokian seurakunta ei ole ollut Vänskän mukaan kiinnostunut hautausmaasta.
Rakennuksillekaan ei tarvetta
Pirha aikoo myydä myös Pitkäniemen rakennukset, koska sillä ei ole omaa intressiä pitää rakennuksia.
Asiasta ei ole vielä virallista päätöstä. Vänskän mukaan myyntitavasta ja -aikataulusta pyritään päättämään syksyn aikana.
– Vielä on mietinnässä, minkälaisina kokonaisuuksina tätä aletaan myydä. Tuskin kuitenkaan yksittäisinä rakennuksina, hän sanoo.
Nokian kaupunki on valmistellut Pitkäniemen alueen kaavoitusta. Kaavasta päättää lopulta Nokian kaupunginvaltuusto.
Käsittelyaikataulu valtuustossa ei ole vielä tiedossa, koska osapuolten väliset maankäyttösopimusneuvottelut ovat kesken.
– Kaupunki odottaa hyvinvointialueen myyntitarjousta hautausmaasta. Jos Pirha alueen myisi, mahdollisesti kaupunki ottaisi sen vastaan, sanoo Nokian kaupungin projektiarkkitehti Jorma Hakola.
Perinneyhdistys toi kukat 30 vuotta
Koska hautausmaa kuuluu hyvinvointialueelle, on virallisesti Pirhan velvollisuus vastata hautausmaan ylläpidosta.
– Se on metsähautausmaa eli sinne ei enää ketään haudata. Me huolehdimme, että se puistomainen näkymä säilyy. Siellä tehdään ruohonleikkaukset muutaman kerran kesässä, Pirhan kiinteistöjohtaja Petri Laurikka sanoo.
Hautausmaasta on huolehtinut myös Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys vapaaehtoisvoimin 30 vuotta. Yhdistys lopetti toimintansa kesäkuun puolessa välissä.
Perinneyhdistys huolehti esimerkiksi siitä, että hautausmaalle tuotiin aina kynttilät jouluna ja vainajien muistopäivänä.
– Ideana oli se, että kun potilaat olivat unohdettuja eläessään, he eivät olisi unohdettuja kuollessaan, sanoo perinneyhdistykseen kuulunut Onni Torikka.
Torikka oli 40 vuotta mielisairaanhoitajana Pitkäniemessä. Hautausmaa on Torikalle merkityksellinen, hän käy siellä edelleen.
– Tämä on aika luonnon hautausmaa, mutta täällä on tietty rauha, kun tänne tulee. Tämä on tämmöinen rauhan tyyssija.
Pitkäniemeen haudattuja yhdistää se, ettei kellään ollut muuta leposijaa.
Hautausmaalle on haudattu sairaalan potilaita, joilla ei ollut omaisia tai kotikuntaa. Osalla kotikunta oli, mutta potilaita ei haluttu sinne takaisin.
Uusi dokumentti avaa erikoisen sairaalan historiaa
Pitkäniemen psykiatrinen sairaala oli toiminnassa reilut 123 vuotta. Sairaala lakkautettiin tammikuussa ja toiminta siirrettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan kupeeseen.
Pitkäniemen monipuoliseen historiaan voi perehtyä lisää Ylen dokumentissa 123 vuotta Pitkäniemessä. Dokumentti saa tv-ensi-iltansa tänään sunnuntaina TV1:llä kello 9. Ohjelman ovat toimittaneet Ylen toimittaja Jouni Tanninen ja visuaalinen journalisti Marko Melto.
Dokumentti kertoo Pitkäniemen mielisairaalan merkityksestä ja potilaiden hoitomuodoista 1900-luvun Suomessa. Pitkäniemen työntekijät avaavat tunnelmiaan sairaalan lopettamisesta sekä haaveitaan tulevasta.
123 vuotta Pitkäniemessä -dokumentin voi katsoa alla olevalta videolta sekä Yle Areenasta:
