Pankkeihin kohdistuvat laajat palvelunestohyökkäykset saattavat olla terrorismirikoksia.
Tätä mieltä ovat Ylen haastattelemat rikosoikeuden asiantuntijat.
Tänä syksynä Nordea on joutunut laajojen palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Pankin mukaan tekojen takana on järjestäytynyt taho.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen sanoo, että poliisilla olisi hyvä syy epäillä terroristista tarkoitusta, koska kyseessä on pankkijärjestelmään kohdistuva massiivinen ja pitkäkestoinen hyökkäys.
Tolvasen mukaan terrorismirikoksen tunnusmerkistössä olennaista on se, että teolla aiheutetaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.
– Mikäpä muu tarkoitus Nordean palvelunestohyökkäyksellä voisi olla kuin aiheuttaa hämminkiä ja jopa pelkoa väestön keskuudessa.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan pelon aiheuttamisen lisäksi terroristiseksi tarkoitukseksi voitaisiin katsoa erityisen suuren vahingon aiheuttaminen valtion taloudelle tai muille perusrakenteille.
– Pankkisektori on yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, jonka merkittävä lamauttaminen voitaisiin tulkita terrorismirikokseksi.
Palvelunestohyökkäyksessä verkkopalvelun toiminta pyritään ruuhkauttamaan kohdistamalla sille runsaasti liikennettä useasta eri paikasta. Näin verkkopalvelua ei pääse käyttämään normaalisti.
Valtiollisen toimijan osuus olisi terrorismia?
Nordea on arvellut, että hyökkäyksillä yritetään horjuttaa yhteiskuntarauhaa ja luoda epävakautta.
Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) lausui aiemmin Ylelle, että kykyä näin laajaan hyökkäykseen voi olla ”muun muassa valtiollisilla tai niihin liittyvillä toimijoilla”.
Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii tapausta törkeänä tietoliikenteen häirintänä. Nimike mahdollistaisi rikoksen tutkinnan myös epäiltynä terrorismina.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markus Saario ei ota kantaa, voiko palvelunestohyökkäyksissä olla kyse terrorismista.
Matti Tolvanen huomauttaa, että esitutkinta pitäisi lähtökohtaisesti aloittaa sen perusteella, miltä teko ulkoisesti vaikuttaa.
– Jos näyttää siltä, että teolla on tarkoitettu aiheuttaa pelkoa väestön keskuudessa, epäillyn terroristisen tarkoituksen tutkintakynnys täyttyy. Silloin sitä pitäisi tutkia sellaisena.
Hän jatkaa, että mikäli tutkinnassa saataisiin tukea väitteelle valtiollisen toimijan osallisuudesta, terroristinen tarkoitus olisi ilmiselvä.
– Valtiollisella toimijalla tuskin on muuta tarkoitusta kuin pelon herättäminen.
”Terrorismi on ikävä sana”
Oikeusoppineiden tiedossa ei ole Suomesta toistaiseksi yhtään kyberrikosta, jossa olisi epäilty terroristista tarkoitusta.
He arvioivat tämän johtuvan siitä, että terrorismilainsäädäntöä tunnetaan vielä huonosti ja ettei asiasta ole käyty paljoa yhteiskunnallista keskustelua.
Tatu Hyttinen mainitsee yhdeksi mahdolliseksi syyksi sen, että tekijöitä ja heidän motiivejaan voi olla vaikea saada selville.
– Joissain tilanteissa ne voivat olla niin vaikeasti jäljitettävissä, ettei ketään pystytä saamaan vastuuseen. Silloin saatetaan ajatella, ettei selvittelyyn kannata hirveästi käyttää resursseja.
Tolvasen mukaan poliisin ei kuitenkaan pitäisi ajatella niin.
– Tekijän motiivit paljastuvat vasta sitten jos hänet saadaan kuulusteltua tai teko selvitettyä. Oikeilla rikosnimikkeillä pitää tutkia riippumatta siitä, mikä on oletettava tutkinnan lopputulos.
Hyttinen alleviivaa, että tutkinnassa olisi kyettävä osoittamaan yksilöitävät epäillyt, vaikka epäilykset kohdistuisivat valtiolliseen toimijaan.
– Rikosvastuu voidaan kohdistaa vain luonnollisiin henkilöihin, ei valtioon.
Hän arvelee, että poliisilla voi olla myös kynnystä ilmoittaa terrorismiepäilyistä julkisuuteen.
– Terrorismi on ikävä sana sanoa ääneen. Sehän jo itsessään aiheuttaa pelkoa kansakunnassa.
Yle kysyi KRP:n viestinnästä, miten laitoksella suhtaudutaan terrorismirikosten tunnusmerkistön soveltamiseen kyberrikoksissa. KRP:n viestintä ei vastannut kysymyksiin.
Terrorismitutkinta lisäisi poliisin valtuuksia
Törkeästä tietoliikenteen häirinnästä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Terroristinen tarkoitus korottaa enimmäisrangaistusta seitsemään vuoteen.
Oikeusoppineiden mukaan terrorismiepäily voisi vaikuttaa merkittävästi myös tapauksen tutkintaan.
Se mahdollistaisi poliisille pakkokeinoja, joita muuten ei voi käyttää kyberrikostutkinnassa. Hyttinen mainitsee esimerkkinä kotirauhan piiriin kuuluvan paikan teknisen tarkkailun, esimerkiksi kuuntelulaitteen sijoittamisen asuntoon.
Tolvasen mukaan myös kansainvälinen poliisiyhteistyö saattaisi olla tehokkaampaa, jos asiaa tutkittaisiin terrorismirikoksena.
Katso myös:
