Ikärajan taustalla on huoli lasten hyvinvoinnista. Asiantuntijat pitävät ajatusta hyvänä, mutta jo nykyisellään ikärajoja on mahdoton valvoa.
Norja pyrkii kieltämään sosiaalisen median alle 15-vuotiailta. Asiasta kertovat sanomalehti VG ja yleisradioyhtiö NRK.
Taustalla on huoli lasten hyvinvoinnista. Sosiaalisen median alustat on rakennettu voimakkaasti koukuttaviksi, ja lapsi saattaa helposti törmätä somessa sopimattomaan sisältöön.
Kun sosiaalisen median tili avataan, avaajan täytyy antaa suostumus henkilötietojensa käyttöön. Ikäraja suostumuksen antamiselle on Norjassa nyt 13 vuotta, ja sitä hallitus esittää nostettavaksi 15 vuoteen. Käytännössä tämä tarkoittaa muutosta lakiin henkilötietojen luovuttamisesta.
Ikärajojen valvonta täytyy ratkaista
Norjalaisten suunnitelma on merkki siitä, että sosiaalinen media ei ole lapsille niin turvallinen kuin sen pitäisi olla. Näin arvioivat sekä Pelastakaa lapset että Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL).
– Nettiä ei ole nykyisellään suunniteltu lasten oikeuksia ja turvallisuutta silmällä pitäen, sanoo Pelastakaa lapset -yhdistyksen yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Liikanen.
Järjestöissä peräänkuulutetaan, että ikärajojen valvontaan tarvitaan ratkaisu. Tilanne on nykyisellä 13 vuoden ikärajallakin se, että myös nuoremmat käyttävät palveluita.
MLL:n kehittämispäällikkö Paula Aallon mukaan tähän tarvitaan teknologiajättien tukea. Aalto muistuttaa, että teknologiyhtiöt hyötyvät siitä, että myös alaikäiset käyttäjät klikkailevat linkkejä ja antavat tietojaan somejättien käyttöön.
– Sinänsä nostan norjalaisille hattua. He ovat käärineet hihat ja tunnustavat, että lapsen oikeudet eivät toteudu digitaalisessa ympäristössä.
Toimivaa tapaa valvoa ikärajan noudattamista norjalaisetkaan eivät vielä ole keksineet. Pääministeri Jonas Gahr Støre toteaa VG:n haastattelussa, että somejäteillä on paljon valtaa, ja lasten suojeleminen somen huonoilta puolilta on ”ylämäkeen taistelemista”.
Seksuaalista väkivaltaa ja groomingia
Alaikäiset kertovat Pelastakaa lapset -yhdistykselle monenlaisista somessa kohtaamistaan asioista. Vakavimmat liittyvät seksuaaliseen väkivaltaan ja groomingiin eli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön valmisteluun.
– Hyvin moni alaikäinen lapsi raportoi näistä, Veli Liikanen sanoo.
MML:n Paula Aalto mainitsee erikseen Whatsapp-viestisovelluksen, jonka moni vanhempi lataa lapselle yhteydenpitoa varten. Liitto on alkanut saada vanhemmilta huolestuneita yhteydenottoja siitä, että viestisovelluksen kanavissa lapsi saattaa esimerkiksi jakaa henkilökohtaisia tietojaan tuntemattomille.
Kanavat tulivat Whatsappiin viime vuonna.
– Lapsi saattaa käyttää Whatsappia hyvin eri tavalla kuin aikuinen. Tämä on tullut monelle vanhemmalle yllätyksenä.
Tutkija: Suomen täytyy toimia, että emme jää jälkeen
Sosiaalisen median tutkija, ”sometohtori” Suvi Uski pitää norjalaisten ajatusta lakisääteisestä ikärajasta hyvänä. Hän kuitenkin korostaa, että somen vaarat koskevat koko väestöä. Mahdolliset ikärajat ovat vain osa ongelman hoitoa.
– Norjassa ongelman ympärillä on tehty töitä usean vuoden ajan. Myös Ruotsissa siihen ollaan puuttumassa vahvasti. Suomessa ollaan nyt jäljessä, sanoo Someturva-yrityksen perustaja, jolta on viime viikolla ilmestynyt myös sosiaalisen median ongelmia käsittelevä kirja.
Uskin mukaan Suomeenkin tarvitaan sosiaalisen median jättejä suitsiva ”sääntelypaketti”. Ikärajat voisivat olla osa sitä, mutta muutakin kaivataan. Ratkaisuja on joka tapauksessa tultava.
Pohjimmiltaan sosiaalisen media aiheuttamassa vaarassa on kyse demokratian säilymisestä ja yhteiskuntien pysymisestä kasassa.
– Kuten voimme nähdä, somen keskustelut ovat aika rikkovia eivätkä rakentavia, Uski sanoo.
