Norjassa on ainakin Oslon ulkopuolella ilmeisen mahdotonta löytää valokuviin kuninkaallista rihkamaa, jota Britanniassa löytyy jokaisesta kioskista.
Maanläheinen kuningashuone ei tahkoa rahaa kruunubrändillä.
– Tosiaan. Enpä ole nähnyt mukia, jossa olisi kuningas Haraldin tai kuningatar Sonjan kuva, naurahtaa Aftenpostenin kolumnisti ja toimittaja Therese Sollien.
Samaa sanovat satamakaupunki Narvikin asukkaat. Siinä missä Ruotsin tai Britannian kuningashuone koetaan etäiseksi ja elitistiseksi luokkayhteiskunnan jäänteeksi, Norjassa kuninkaalliset ilmaantuvat ostoksille tai tunturiin vailla suuria elkeitä. Voima piilee vaatimattomuudessa.
Jokaisessa monarkiassa on hyviksensä ja pahiksensa. Norjassa valokeilassa on prinsessa Mette Maritin raikulipoika Marius Borg Høiby, joka on syytteessä vakavista rikoksista.
– Kuninkaallinen perhe on hyvä, mutta ihmisiä he vain ovat. He tekevät samoja tyhmyyksiä kuin muutkin. Toki vakavat syytteet on tutkittava ja niistä rangaistava, sanoo päiväkävelyllä oleva Ewald Skogvoll.
Marcus Solvoll työskentelee Narvikin juna-aseman kahvilassa. Hän sanoo, ettei ole mikään Marius-fani.
– Voisi ehkä tehdä eroa tavallisten ihmisten ja kuninkaallisten välillä. Jos hän olisi tavallinen, hän olisi joutunut nopeammin vankilaan, tuumii Solvoll.
Yksinoikeudella myydyistä kohuhäistä ihmeparantumisiin
Kansalaisilla on riittänyt varsinkin tänä vuonna pöyristeltävää kuninkaallisten käänteissä.
Prinsessa Märtha Louise ja amerikkalainen Durek Verrett menivät naimisiin kesällä. He myivät häänsä Hello-lehdelle ja Netflix-suoratoistopalvelulle. Muun muassa uskomushoidot ja enkelikoulu ovat pariskunnan liiketoimintaa.
Hovin suosio on esimerkiksi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mittauksen mukaan laskusuunnassa. Sama suunta on nähtävissä muissakin eurooppalaissa kuningashuoneissa.
Kannatus on silti vankkaa. Kolme neljästä norjalaisesta haluaa säilyttää kuningashuoneen. Toisaalta yksi kolmesta kansalaisesta sanoo luottamuksensa kuningashuoneeseen heikentyneen. Näin ajattelevat erityisesti nuoret.
– Epäluottamuksen suurin syy on prinsessan puoliso.Šamaaniksi julistautunut Durek Verrett on esittänyt julkisuudessa useita huimia väitteitä alkaen syntyperästään Andromeda-galaksin muukalaisena, selvittää Therese Sollien.
Hurjat lausunnot tuovat toki julkisuutta. Verrettin väitteet syöpään sairastuneista lapsista, jotka tervehtyvät pahojen voimien aiheuttamasta taudista uskomushoidoilla menevät yli yleisön sietorajan. Sollienin mukaan näitä väitteitä paheksutaan laajasti Norjan kaltaisessa yhtenäiskulttuurissa.
Märtha Louisella ei ole enää hovissa asemaa ja häneltä on riisuttu kuninkaalliset velvollisuudet.
Toinen syy suosion vähenemiseen ovat Marius Borg Høibyn vakavat syytteet entisten tyttöystävien monenlaisesta pahoinpitelystä.
Suvaitsevaisuutta korostava kuningas vetoaa kansalaisiin
Monarkiaa luonnehditaan instituutioksi, jonka on selviytyäkseen luotava itsensä uudelleen.
Therese Sollien mainitsee esimerkkinä Norjan hovin onnistuneesta uudistumisesta kuningas Haraldin kansakuntaa liikuttaneet puheet vuosikymmenten varrella.
– Kuningas on erittäin lämmin ja karismaattinen ja hänellä on erinomainen huumoritaju. Vuonna 2016 hän peräänkuulutti suvaitsevaisuutta eri uskontoja ja sukupuoli-identiteettejä kohtaan. Kuningas muistutti, että norjalaisia on olemassa monenlaisia. Puheella oli erittäin positiivinen vaikutus.
Kuninkaalliset ovat olleet tärkeässä asemassa myös Norjan tragedioissa, kuten 77 ihmisen hengen vaatineessa Oslon räjähdyksessä ja Utøyan joukkoammuskelussa vuonna 2011. Myös tuolloin kuningas esiintyi surussa myötäelävänä ja kansakuntaa yhdistävänä hahmona.
Kuningas ja armeijaa käyvä prinsessa suosikkeja
Therese Sollienin mukaan 87-vuotias kuningas ja samanikäinen kuningatar ovat onnistuneet tehtävässään hyvin.
Tästä kertoo se, että kuningas Harald on vuodesta ja mittauksesta toiseen kuningasperheen suosituimpia jäseniä. Asevelvollisuuttaan suorittava prinsessa Ingrid on myös erittäin suosittu.
Luonnossa viihtyvät, hiihtävät ja patikoivat kuninkaalliset tekevät samoja asioita kuin tavallisetkin norjalaiset. Niinpä he saavat, päinvastoin kuin Britanniassa, olla paparazzijahdilta rauhassa.
– Norjassa ei salakuunnella puheluita tai kaivella jäteastioita. Kun kuninkaalliset ilmaantuvat pikkukylään pohjoisessa ja lännessä se on suuri ja mukava tapahtuma, kuvailee Sollien.
Poikkeuksen sääntöön vahvistaa juuri Märtha Louise puolisoineen.
– Heitä seurataan tarkemmin, mutta he myös elävät julkisuudesta. Prinsessa on liikenainen ja somevaikuttaja. Karismaattinen, hevosista pitävä tyttö ei enää riitä. Julkisuudesta ei voi valita vain myönteistä puolta.
Marius taas ei ole koskaan hakenut julkisuutta sinänsä, muistuttaa toimittaja Therese Sollien.
– Hän kuitenkin saa sitä. Kuninkaallisen perheen jäsen on ensimmäistä kertaa syytteessä rikoksista.
Sollien arvioi, että kuningaskunta säilyy Norjan valtiomuotona myös tulevaisuudessa.
– Norjan hovi ei ole kovin iso, prinssejä ja prinsessoja ei ole montaa. Instituutio ei arkipäiväisty. Toisaalta pienuus on myös ongelma. Kuningas on jo iäkäs ja sairastellut paljon. Kuningas saattoi matkustaa 250 päivää vuodessa, nyt matkapäiviä on 133.
– Luonnollinen vaihdos on joka tapauksessa aikanaan tulossa.
Seuraavana Norjan perimysjärjestyksessä on kruununprinssi Haakon, joka jo hoitaa toisinaan isänsä tehtäviä.
