NRK tapasi vastikään henkilön, joka osallistui saamelaiskäräjävaaleihin olematta saamelainen. Henkilö kertoo hakeutuneensa huvin vuoksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. NRK esittää henkilön anonyymisti asian arkaluontoisuuden takia.
Neljä vuotta sitten henkilö ilmoitti saamelaiskäräjien lomakkeella olevansa saamelainen. Hän kertoi myös, että hänellä olisi saamelainen esivanhempi. Norjan saamelaiskäräjät hyväksyi hakemuksen vaaliluetteloon.
Vaaliluetteloon hyväksyminen oikeuttaa äänestämään ja asettumaan ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa.
– En koskaan uskonut heidän hyväksyvän hakemusta. Odotin, että joku soittaisi minulle tai kysyisi kriittisiä kysymyksiä, mutta niin ei käynyt, henkilö kertoo NRK:lle.
Pilailu kävi kuitenkin todeksi. Henkilö äänesti saamelaiskäräjävaaleissa ja alkoi itse myös vaaliehdokkaaksi. Hän myöntää, ettei ymmärtänyt asian vakavuutta, ennen kuin oli päätyä Norjan saamelaiskäräjien varajäseneksi.
– Olin innoissani, mutta samaan aikaan se ei tuntunut hyvältä, sillä olin valehdellut taustastani.
Norjan saamelaiskäräjien vaaliluettelossa monta saamelaiseksi tekeytynyttä
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun saamelaiseksi tekeytynyt henkilö on päässyt Norjan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Nyt asiaan puuttumista harkitaan.
NRK uutisoi jo vuonna 2022 henkilöistä, jotka tekeytyivät saamelaisiksi saadakseen äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa, vaikka he eivät pitäneet itseään saamelaisina. Näin he tulivat rikkoneeksi vaaliluettelon ehtoja.
Viime vuonna NRK uutisoi norjalaisesta paikallispoliitikosta, joka hakeutui vaaliluetteloon, jotta pääsisi vaikuttamaan kaivosasioihin.
Vuonna 2022 NRK:n uutisoinnin jälkeen Norjan saamelaiskäräjien enemmistö päätti käsitellä vaaliluetteloasiaa. Tarkoituksena oli selvittää, täyttävätkö henkilöt vaaliluettelon ehdot vai eivät.
Asia kuitenkin herätti paljon kritiikkiä, ja lopulta Norjan saamelaiskäräjät päätti keskeyttää asian selvittämisen.
Syyskuussa asia nousi jälleen esiin. Norjan saamelaiskäräjien täysistunto päätti, että täysistunnon johdon tulee saada käsitellä vaaliluetteloa itsenäisesti.
Norjan Saamelaiskäräjien täysistuntojen puheenjohtaja Tom Sottinen kertoo NRK:lle, että vääriä tietoja antaneet voidaan poistaa vaaliluettelosta.
Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun Norjan saamelaiskäräjien vaaliluettelosta poistetaan henkilöitä.
Suomessa korkein hallinto-oikeus on puuttunut vaaliluetteloon
Keskustelu saamelaiskäräjien vaaliluettelon ympärillä on tuttu Suomessakin.
Kesällä saamelaiskäräjävaalit uusittiin vaaliluetteloasian takia. Vaalilautakunta ei ollut merkinnyt vaaliluetteloon niitä henkilöitä, jotka korkein hallinto-oikeus oli määrännyt sinne lisättäväksi saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjien silloisen hallituksen jäsenet ovat valittaneet päätöksestä YK:n ihmisoikeuskomiteaan.
Suomessa keskustelun ydin on siinä, tuleeko vaaliluetteloon hyväksyä henkilöitä lappalaispykälän perusteella. Norjassa taas vaaliluetteloon on päässyt henkilöitä, jotka ovat itse tuoneet esiin, etteivät edes tunne olevansa saamelaisia.
Sekä Suomessa että Norjassa äänioikeus ja vaalikelpoisuus määritellään itseidentifikaation ja kielikriteerin kautta. Tämän lisäksi Suomessa on Norjan määritelmästä poiketen niin kutsuttu lappalaispykälä. Sen perusteella saamelaiseksi voidaan katsoa henkilö, jonka esivanhemmat on merkitty lappalaiseksi vanhoissa viranomaisasiakirjoissa. Kyseinen kriteeri on ollut saamelaiskäräjäuudistuksen keskusteluiden keskiössä.
Petteri Orpon hallituksen antamassa saamelaiskäräjälakiesityksessä puhutaan saamelaismääritelmän sijaan oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle. Samalla lappalaiskriteeristä luovuttaisiin.
Uudella saamelaiskäräjälailla on tarkoitus paitsi uudistaa vanhentunut laki, myös parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Suomi on saanut moitteita saamelaisten itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta sekä YK:n ihmisoikeuskomitealta että YK:n rotusyrjintäkomitealta, koska saamelaiskäräjien vaaliluetteloon päästettiin henkilöitä saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mielestä on hyvä, että keskustelu on alkanut nyt myös Norjassa. Hänen mielestään keskustelu osoittaa eri näkökulmista sen, että saamelaiskäräjien legimiteetti on tietyllä tapaa uhattu.
– Suomen puolella on saamelaiskäräjien vaalilautakunnan velvollisuus tarkistaa hakijoiden antamat tiedot. Tulee varmistaa, että saamelaiskäräjät ovat saamelaisten virallisia edustuselimiä ja että voimme luottaa siihen, että saamelaiskäräjien kautta tulevat näkemykset todella edustavat saamen kansan näkemystä kyseisessä maassa.
Näkkäläjärven mukaan Norjan saamelaiskäräjiltä esiin tulleet esimerkit osoittavat, että Norjan järjestelmä ei toimi ja että sitä voi käyttää väärin.
Solbakk: ”Ulkopuoliset henkilöt voivat uhata koko parlamentin uskottavuutta”
NRK:n poliittinen kommentaattori Mona Solbakk kommentoi Norjan saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiaa NRK:lle. Hän sanoo, että saamelaiskäräjien kehno tarkistuskäytäntö on sekaannuksen syynä. Hänen mukaansa tämä on hätkähdyttävää heille, jotka ovat ensin tulleet hyväksytyksi vaaliluetteloon, ja jotka nyt saatetaan poistaa sieltä.
– Tämä olisi ollut vältettävissä, Solbakk toteaa.
Hän näkee, että Norjan saamelaiskäräjille on ollut tärkeämpää saada suuri määrä ihmisiä vaaliluetteloon kuin tarkistaa hakijoiden kelpoisuus.
Solbakkin mukaan Norjan saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on reilut 23 000 henkilöä. Määrä on nelinkertaistunut 35 vuodessa. Norjan saamelaiskäräjille valitaan 39 edustajaa saamelasikäräjävaalein.
Kukaan ei tiedä, paljonko väärin perustein vaaliluetteloon hakeutuneita henkilöitä todellisuudessa on. Solbakk toteaa, että ulkopuoliset henkilöt voivat uhata koko parlamentin uskottavuutta.
