Norjassa päätettiin nyt aloittaa työ vähemmistöjen kielen ja kulttuurin turvaamiseksi, kun ne aiemmin haluttiin hävittää.
Susanna Guttorm,
Sari Hirvasvuopio
Norjan suurkäräjien pihaan oli tiistaina 12.11. pystytetty laavu, koska päivä oli historiallinen saamelaisille, kveeneille ja metsäsuomalaisille. Suurkäräjät pyysi anteeksi valtion harjoittamaa norjalaistamispolitiikkaa. Asiasta kertoo NRK.
– Täten suurkäräjät pyytää anteeksi aiempien suurkäräjien aktiivista roolia norjalaistamispolitiikassa ja se kantaa vastuunsa politiikan seurauksista ryhmille ja yksilöille, lausui suurkäräjien ja konservatiivipuolue Høyren edustaja Svein Harberg tiistain istunnossa.
Ainoa, joka ei kannattanut anteeksipyynnön tekemistä, oli oikeistopuolue Fremskrittspartiet.
Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotkan mielestä tämä on yksi merkittävimmistä asioista, mitä suurkäräjät on tehnyt saamelaiskäräjien olemassaolon aikana.
– On tärkeää, että enemmistö suurkäräjien edustajista puolsi asiaa. Norjalaistamispolitiikka on aiheuttanut meille paljon haavoja, sanoo Muotka NRK:n haastattelussa.
Anteeksipyynnöllä on suuri merkitys, sanoo myös Norjan kveeniyhdistyksen johtaja Kristin Mellem NRK:lle.
– Päätös on erittäin hyvä ja mahdollistaa jatkamisen eteenpäin. Se on loistava perusta jatkolle.
Vuonna 1997 Norjan kuningas pyysi anteeksi saamelaisilta, mutta tätä ennen valtion taholta ei ole pyydetty anteeksi metsäsuomalaisilta ja kveeneiltä.
Totuus- ja sovintokomissio julkisti viime vuonna raportin, jonka mukaan Norjan valtio on syrjinyt maan vähemmistöjä yli sadan vuoden ajan norjalaistamispolitiikallaan. Saamelaisia, metsäsuomalaisia ja kveenejä syrjittiiin järjestelmällisesti muun muassa kielen osalta 1800-luvun puolivälistä aina 1900-luvun puoliväliin asti.
Tiistaina Norjassa päätettiin aloittaa työ vähemmistöjen kielen ja kulttuurin turvaamiseksi, kun ne aiemmin haluttiin hävittää.
Metsäsuomalainen Birger Nesholen odottaa käytännön toimia.
– On vähän vaikeaa sanoa, mitä päivä tarkoittaa, koska tärkeää on se, mitä tapahtuu jatkossa. Tämän päivän päätös ei ole tärkeä vähemmistöille käytännön tasolla.
Norjan hallituksen pitää nyt toteuttaa 17 toimenpidettä, jotka suurkäräjien enemmistö hyväksyi tiistaina suurella enemmistöllä, kertoo valtiosihteeri Nancy Porsanger Anti.
– Suurkäräjien päätöksen vahvuus on se, että hallituksen pitää noudattaa sitä riippumatta siitä, keitä hallituksessa on.
Suomessa vain piispa on pyytänyt anteeksi saamelaisilta
Suomen valtio ja valtionhallinto eivät ole pyytäneet anteeksi saamelaisilta. Suomessa on kuitenkin käynnissä saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi.
Valtioneuvosto asetti Saamelaisten totuus- ja sovintokomission lokakuussa 2021. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Työ jatkuu vuoden 2025 loppuun asti.
Myös Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on käynnissä Saamelaiset kirkossa -hanke, joka on osa kirkon ja saamelaisten sovinnontyötä totuuden selvittämiseksi yhteisestä historiasta.
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi saamelaisten alistamista vuonna 2012. Hän sanoi häpeävänsä muun muassa sitä, että kirkko tuki 1930-luvulla etnisiä tutkimuksia. Tuolloin saamelaisten hautapaikkoja avattiin antropologisia mittauksia varten.
