Hallitus haluaa puuttua lailla puhelimien käyttöön oppitunneilla. Helsinkiläisyläasteen oppilaat kertoivat ajatuksiaan älylaitteiden käytöstä.
Vesa Marttinen,
Anna Horppu
Helsingin Kruununhaan yläasteella oppitunnin teema vaihtui keskiviikkoaamuna aiheesta toiseen. Lyhyeksi jääneen fysiikan tunnin jälkeen oppilaiden tehtävänä oli pohtia digihyvinvointiin liittyviä asioita.
Suorana lähetyksenä yli 400 kouluun välitetyllä digioppitunnilla käsiteltiin muun muassa älylaitteiden vaikutusta aivoihin, ruutuaikaa, kyberturvallisuutta ja verkossa tapahtuvaa kiusaamista.
Yhdeksäsluokkalaisen Aurelio Vatasen mieleen jäi erityisesti oppitunnin osa, jossa käsiteltiin kavereita ja sosiaalista mediaa. Hän kertoo itse käyttävänsä lyhytvideosovellus Tiktokia päivittäin noin kahden tunnin verran.
– Oppitunti antoi uuden näkökulman. Kun jotain käyttää joka päivä, se asia vähän kuin unohtuu, Vatanen kuvailee.
Aivotutkija Mona Moisala muistutti oppitunnin aluksi, että älylaitteet ja tietyt sovellukset ovat kuin karamellia, joka tuo mielihyvää ja koukuttaa.
Vatanen tunnistaa havainnon, mutta kertoo osaavansa asettaa itselleen myös rajoja. Hän ei esimerkiksi käytä älypuhelinta enää myöhään illalla.
Yhdeksäsluokkalainen Paul Miettinen kertoi oppineensa tunnilla uusia asioita, mutta toisaalta moni asia oli hänelle jo entuudestaan tuttu. Miettinen itse myöntää käyttävänsä älylaitteita liikaa. Hän pitää Tiktokin ja Youtuben katsomisesta.
– Kun herään, laitan sarjan päälle. Saatan katsoa jotain myös syödessäni tai tehdessäni läksyjä. Nukkumaanmenokin saattaa venähtää, Miettinen kertoo.
Oppitunnilla käsiteltiin myös verkkokiusaamista. Miettisen mielestä siitä pitäisi puhua enemmän. Hänestä ilmiö on normalisoitunut somekulttuuriin.
– Ivallista sisältöä tai kommentteja saattaa näkyä, mutta sitä ei ole helppo tunnistaa, hän sanoo.
Elvira Komonen huomauttaa, että älylaitteista on koukuttavuutensa lisäksi myös paljon hyötyä. Niistä saa esimerkiksi ideoita piirustusharrastukseen, hän sanoo. Myös hänen mielestään digihyvinvoinnin oppitunnin aiheet olivat jo entuudestaan tuttuja.
Oppitunnilla puhuttiin myös verkossa tapahtuvista huijauksista. Komonen kokee, että osaa tunnistaa huijauksen hyvin.
– Mitä enemmän somessa viettää aikaa, sitä paremmin huijausyritykset myös tunnistaa. Pitää pysyä ajan tasalla mutta aika nopeasti niihin tottuu ja oppii, hän sanoo.
Kuuntele alta, kuinka toimittaja Vesa Marttinen haastatteli nuoria digihyvinvoinnin oppitunnilla Kruununhaan yläasteella.
Nuorilla kasvava huoli digilaitteiden hallinnasta
Helsingin Kruununhaassa pidetty oppitunti oli osa Mannerheimin lastensuojeluliiton ja teleyhtiö Elisan Superdigikoulu-tapahtumaa, johon oli ilmoittautunut reilu 70 000 oppilasta eri puolilta Suomea.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Elisan toteuttaman tutkimuksen mukaan 55 prosenttia nuorista kokee, ettei hallitse puhelimen ja netin käyttöä hyvin. Määrä on tuplaantunut viimeisen neljän vuoden aikana.
Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten osallisuudesta vastaava kehityspäällikkö Paula Aallon mukaan digihyvinvoinnin edistäminen vaatii avointa keskustelua ja yhteistyötä kotona, kouluissa ja yhteiskunnan tasolla.
– Nuorten kasvava huoli digilaitteiden hallinnasta on merkki siitä, että meidän on tuettava heitä löytämään terveellisen mediankäytön keinoja, Aalto sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan 41 prosenttia yläasteikäisten vanhemmista kokee huolta lapsen digilaitteiden käytöstä.
69 prosenttia vanhemmista taas ajattelee, että koululaisten puhelimen käyttö häiritsee oppitunteja. Jopa 77 prosenttia nuorista arvioi itse, että netinkäyttö häiritsee keskittymistä koulutyöhön ainakin joskus.
Nuorille tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3 000 henkilöä. Nuorten vanhemmille toteutettuun kyselyyn vastasi 450 henkilöä.
Nyt hallitus haluaa kirjattavaksi lakiin, että puhelimien käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin perusopetuksessa vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon.
Katso alta, mitä mieltä kansanedustajat olivat aiheesta Ylen aamun lähetyksessä heinäkuussa 2024.
