Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut roimasti 30 viime vuoden aikana.
Asia käy ilmi uudesta Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024 -julkaisusta.
Keravan nuorisovaltuuston nuorten kanssa jutellessa tutkimuksen tulos konkretisoituu hyvin. Politiikka kiinnostaa ja yhteiskuntaoppi on lempiaineita. Moni on ollut toiminnassa mukana jo neljä vuotta.
”Nuorten äänenkantajana toimiminen on tärkeää”, ”halusin päästä mukaan vaikuttamaan”, ”nuorten mielenterveys ja kouluhyvinvointi ovat tärkeitä aiheita”.
Muun muassa näin nuoret vastaavat, kun heiltä kysyy, miksi he hakeutuivat mukaan nuorisovaltuustoon.
Tarina pysyvyydestä
Juhlajulkaisuna ilmestyvä uusi nuorisobarometri tutkii nuorten asenteiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään.
Barometria kymmenisen vuotta mukana tekemässä ollut Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski kuvaa barometrin 30-vuotista historiaa ennemmin tarinaksi pysyvyydestä kuin muutoksista.
Esimerkiksi nuorten ajatukset työelämästä ovat pysyneet melko samoina, samoin luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin.
– Usein ajatellaan, että nuoret jotenkin murtavat vanhempiensa uskomusjärjestelmät eivätkä kiinnity heidän elämäntapoihin. Nuorisobarometrissa tämä ei pidä paikkaansa, Kiilakoski sanoo.
Muutoksiakin barometrista löytyy; nuorten uskonnollisuus on vähentynyt, vähemmistökokemukset ovat yleistyneet, luottamus EU:ta kohtaan on kasvanut ja myös Nato on lisännyt suosiotaan nuorten keskuudessa.
Kiinnostus politiikkaa kohtaan kaksinkertaistunut
Yksi merkittävimmistä muutoksista näkyy juuri nuorten kiinnostuksessa politiikkaa kohtaan.
Vuonna 2024 ainakin jonkin verran politiikasta oli kiinnostunut 63 prosenttia nuorista, kun vuonna 1997 osuus oli kolmannes nuorista. Alimmillaan kiinnostus oli vuonna 2008, vain 27 prosenttia.
Kiinnostuksen kasvuun on Tomi Kiilakosken mukaan useita syitä.
– Politiikkaa on entistä enemmän alettu tehdä sosiaalisessa mediassa. Politiikkaan on noussut teemoja, jotka ehkä enemmän kiinnostavat nuoria, kuten monikulttuurisuus, maahanmuutto ja ympäristökysymykset. Meillä on myös sukupolvi vaihtumassa politiikassa. Tietyt pitkään politiikassa vallalla olleet tahot ovat nyt siirtymässä katsomoon ja tilalle tulee uusia poliittisia hahmoja.
Kiinnostus politiikkaa kohtaan ei kuitenkaan näy poliittiseen vaikuttamiseen osallistumisena.
Esimerkiksi nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä toimiminen tai vaaleissa ehdolle asettuminen on kiinnostanut nuoria kymmenen viime vuoden aikana suunnilleen yhtä paljon – tai yhtä vähän.
Nuorten arvostus nuorisovaltuustoja kohtaan on kuitenkin kasvanut selvästi.
Kun vielä vuonna 2002 nuorisovaltuustoja piti erittäin tai melko tärkeänä hieman yli puolet nuorista, vuonna 2024 näin ajatteli jo yli kolme neljästä nuoresta.
Vastaavan tutkijan Tomi Kiilakosken mukaan nuoret tekevät mieluummin sellaisia poliittisia toiminnan muotoja, joita voi tehdä yksin.
Äänestäminen ja ostopäätöksien tekeminen ovat nuorten suosituin tapa vaikuttaa asioihin.
Usko tulevaisuuteen matalimmalla tasolla
Yksi muutos, josta tulisi Tomi Kiilakosken mukaan olla huolissaan, on nuorten usko tulevaisuuteen.
Vielä vuonna 2008 nuorisobarometrin vastaajista 86 prosenttia suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta viime vuonna osuus oli enää 61 prosenttia.
– Jos ajatellaan joku asia, joka on keskeinen nuoren kyvylle elää hyvää elämää, on juuri ajatus siitä, että tulevaisuuteni on hyvä ja pystyn työskentelemään sitä kohti. Nyt nuorten, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen erittäin optimistisesti, määrä on matalimmalla tasolla ikinä.
Kiilakoski arvelee syiksi muun muassa koronakriisiä, sosiaalietuuksien leikkaamista ja sitä kautta nuorten taloudellisen tilanteen heikkenemistä.
Kiilakoski muistuttaa, että kysely on tehty ennen vallan vaihtumista Yhdysvalloissa.
– Tämä ei kerro Trump-huolesta, tämä kertoo jostakin muusta. Itse tulkitsen tätä nimenomaan omaan elämään liittyvänä asiana.
Tyytyväisyys omaan elämään laskee
Kun vuonna 1996 nuorisobarometrissa kysyttiin ensimmäisen kerran nuorten mielipidettä väittämään ”menestyminen elämässä on itsestä kiinni”, 93 prosenttia oli asiasta täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Viime vuonna osuus oli 75 prosenttia.
Tomi Kiilakosken mielestä nuorten tulevaisuuden usko ja usko omiin menestymisen mahdollisuuksiin ovat sidoksissa toisiinsa.
– Jos ajattelee, että itse pystyy vaikuttamaan siihen, millainen tulevaisuus on, on helppo suhtautua siihen optimistisesti.
Esimerkiksi työttömillä nuorilla usko omaan tulevaisuuteen oli matalammalla kuin työssä tai koulussa käyvillä nuorilla.
Myös nuorten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä on kysytty säännöllisesti vuodesta 1997 lähtien. Vaikka tyytyväisten osuus on vaihdellut vuosien mittaan, on tyytyväisyys pitkällä tähtäimellä laskusuunnassa.
– Sitä selittää lähinnä se, että nuorten naisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut laskusuunnassa. Vielä 1990-luvulla nuoret naiset olivat miehiä tyytyväisempiä elämäänsä. Asetelma keikahti päälaelleen 2000-luvun aikana, ja tällä hetkellä nuoret miehet ovat tyytyväisempiä kuin nuoret naiset, Kiilakoski kertoo.
Yhä harvempi nuori haaveilee perheestä
Nuorilta on kysytty säännöllisesti myös sitä, mitä he haluavat saavuttaa elämässään 35 ikävuoteen mennessä.
Toiveet esimerkiksi korkeasta elintasosta, omistusasunnosta ja matkustelusta ovat pysyneet melko samoina eri vuosina.
Tärkeintä nuorille on läpi vuosien ollut läheiset ystävät.
Sen sijaan perheen ja omien lapsien saamisen merkitys nuorten tulevaisuuden odotuksissa on pudonnut. Kun vuonna 1998 perheen saavuttamista erittäin tai melko tärkeänä piti 85 prosenttia, oli osuus viime vuonna 69 prosenttia.
– Minusta yksi kutkutteleva tulos nuorisobarometrissa on se, että itse asiassa nuorille miehille perhe on haaveissa keskeisempi kuin nuorille naisille, Tomi Kiilakoski sanoo.
Keravan nuorisovaltuuston nuorille perhe tuntuu olevan opintojen ja mielekkään työn lisäksi yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haaveista.
– Kyllä perhe on tärkeä juttu. Haluan saada lapsia juuri vähän ennen 35 ikävuotta. Se on sellainen, mistä olen aina haaveillut, Sara Kukkonen sanoo.
