Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy pitäisi aloittaa jo nuoruudessa, sanoo kardiologian professori Juhani Junttila. Aiemmin on keskitytty lähinnä aikuisväestön valistamiseen.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sydänsairauksiin kuolevien määrä kääntyy todennäköisesti Suomessa kasvuun lähivuosina.
Syynä tähän on nuorten lisääntynyt lihavuus, sanoo kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Junttila.
Junttila tekee tutkimustyötä Oulun yliopistolla ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hänellä on 20 vuoden kokemus sydänperäisten äkkikuolemien tutkimisesta.
Edellisen vuosikymmenen aikana suomalaisten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin ei ole enää laskenut aiempaan tapaan, vaan kehitys on pysähtynyt. Junttilan mukaan taustalla on nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten lihavuuden lisääntyminen.
– Sydän- ja verisuonisairaudet eivät kehity yhtäkkiä, vaan muutokset tulevat sydämeen vuosikymmenten aikana. Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo teini-iässä.
Junttila toteaa, että sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy pitäisikin aloittaa jo teini-iässä tai jopa lapsuudessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaston mukaan 2–16-vuotiaista pojista noin neljäsosa ja samanikäisistä tytöistä vajaa viidesosa oli ylipainoisia tai lihavia vuonna 2023.
20–44-vuotiailla aikuisilla vaikea lihavuus on kolminkertaistunut 20 viime vuoden aikana, THL kertoo.
Elintaparemontti 40-vuotiaana voi olla myöhässä
Suomalaisten elintapoihin ja sydänterveyteen alettiin kiinnittää huomiota erityisesti 1970-luvulla niin kutsutun Pohjois-Karjala-projektin myötä.
Pohjois-Karjalassa miesten sydäntautikuolleisuus oli tuolloin suurinta maailmassa. Laajasti julkisuutta saanut projekti opetti koko kansalle terveellisten elämäntapojen vaikutusta sydänsairauksien ehkäisyssä. Projektin jälkeen sepelvaltimotautikuolleisuus laski vuosikymmenten ajan.
Junttilan mukaan Pohjois-Karjala-projektin tulokset vaikuttavat edelleen positiivisesti kuolleisuustilastoissa.
Nyt uusi huolenaihe on nimenomaan nuorten sydänterveys.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lihavuus vaikuttaa suoraan sydänlihakseen myös nuorilla aikuisilla.
Junttila on tutkinut alle 50-vuotiaiden sydänperäisiä äkkikuolemia Suomessa. Sepelvaltimotautia sairastaneilta, äkillisesti kuolleilta henkilöiltä jopa puolelta löytyi rasvaa sydänlihaksesta. Mitä enemmän kuolleella henkilöllä oli ylipainoa, sitä enemmän rasvaa sydämestä löytyi.
Junttila painottaa, että sydäntautien ehkäisy pitää aloittaa jo varhaisessa vaiheessa elämää.
– Et voi vasta yli 40-vuotiaana päättää, että nyt alan pitää itsestäni hyvää huolta. Sydämessä on siihen mennessä saattanut jo tapahtua asioita, joita ei voi enää korjata. Esimerkiksi sepelvaltimotauti on elinikäinen tauti.
Voit laskea painoindeksisi oheisella koneella. Painoindeksi kuvaa, kuinka lähellä kehosi painon ja pituuden suhde on keskiarvoa, jossa ihminen on tavallisesti terveimmillään.
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
Aloita aiemmin kuin myöhemmin
Ylilääkäri Junttila haluaa nyt herätellä nuoria ymmärtämään lihavuuden ja epäterveellisten elintapojen peruuttamattomat vaikutukset sydämeen.
– Ylipaino on itsessään vaarallista sydämelle, mutta se myös nostaa verenpainetta, nostaa kolesterolia ja lisää riskiä sairastua diabetekseen. On monen tekijän summa, miten ylipaino ja lihavuus vaikuttavat sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.
Junttilan tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, voiko sydänlihakseen kertynyttä rasvaa vähentää elämäntapamuutoksilla, kuten laihduttamalla.
Jos näin olisi, löytö olisi Junttilan mukaan mullistava.
Tämänhetkinen tieto on, että sydänlihaksen sisälle kertyneitä asioita, kuten sydämen toimintaa haittaavaa sidekudosta, ei saa pois.
– Se olisi ensimmäinen kerta, että pystyttäisiin näyttämään, että voimme vaikuttaa sydänlihaksen terveyteen parantavasti.
Siihen asti, kun tutkimustuloksia vielä odotetaan, sydäntään suojaa parhaiten terveellisiä elämäntapoja noudattamalla – ja aloittamalla ne mahdollisimman varhain.
– Usein suomalaiset ajattelevat, että joku muu kantaa vastuun yksilön terveydestä. Yhteiskunnalla on mahdollisuus ohjata yksilön päätöksiä, mutta kyllä sairauksien ennaltaehkäisy on lopulta kiinni yksilöstä ja hänen tekemistään valinnoistaan, Junttila toteaa.
