Huumekuolemien taustalla on monissa tapauksissa moniainekäyttö. Huumekuolemat painottuvat nuoriin.
2000-luku näyttää huumekuolemien osalta synkältä, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Sanna Rönkä.
Huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Rönkä sanoo, että samaan aikaan ovat lisääntyneet huumeisiin liittyvät kuolemat.
– Vuosittaisissa tilastoissa tapausten määrä vaihtelee, mutta pitkällä aikavälillä suunta on ollut nouseva, Rönkä selventää.
THL:n oikeuskemian tilaston mukaan vuonna 2022 huumemyrkytyksiin kuoli 192 henkilöä, joista 53 oli alle 25-vuotiaita.
Röngän mukaan huolestuttavaa on etenkin nuorten suuri osuus huumeisiin kuolleista.
– Huumekuolemia voitaisiin kuitenkin estää, Rönkä sanoo.
Huumausaineisiin liittyvistä kuolemista ja keinoista, joilla niitä voitaisiin estää puhuttiin tänään lauantaina Humaania päihdepolitiikkaa ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Tänään vietetään myös kansainvälistä yliannostuskuolemien tietoisuuspäivää.
Asiantuntija: Alaikäisten päihdepalveluja pitäisi kehittää
Rönkä kertoo, että suuri osa huumekuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee, koska on käyttänyt samanaikaisesti esimerkiksi lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä.
Rönkä nostaa esiin, että THL on julkaissut kaikkiaan 12 keinoa, joilla huumekuolemia voidaan pyrkiä estämään.
Röngän mukaan tärkeää huumekuolemien estämisessä olisi muun muassa päihdehoidon ja -kuntoutuksen, erityisesti opioidikorvaushoidon saatavuuden parantaminen. Rönkä sanoo, että myös huumeita käyttävien terveysneuvontaa pitäisi lisätä.
Rönkä toivoo, että huumeita käyttävien ihmisten ja viranomaisten keskinäistä luottamusta voitaisiin parantaa, jotta apua uskallettaisiin hakea matalammalla kynnyksellä.
– Myös päihteitä käyttäviin ihmisiin kohdistuvien kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää.
Röngän mukaan verrattuna muihin Euroopan maihin Suomessa huumekuolemat painottuvat nuoriin.
– Erityisesti alaikäisten päihdepalveluja pitäisi kehittää jatkossa.
Ylilääkäri: Hyvinvointialueiden sääsöt näkyvät nuorten päihdehoidossa
THL:n ylilääkärin Margareeta Häkkisen mukaan hyvinvointialueiden säästöt näkyvät myös nuorten päihdehoidossa. Päihdehoitoon joutuu jonottamaan.
– Jonotusaika karkottaa nuoria avun piiristä.
Häkkisen mukaan nuorille suunnatun laitoshoidon tarjontaa pitäisi lisätä. Häkkinen kertoo, että vaikka päihdeongelmien kanssa taistelevat alaikäiset olisivat olleet sijoitettuna laitoksiin, varsinaista päihdehoitoa heille ei välttämättä ole ollut tarjolla.
– Myös alaikäisille pitäisi voida tarjota lääkeavusteista vierotushoitoa ja opioidikorvaushoitoa, Häkkinen sanoo.
Hänen mukaansa nuorille pitäisi voida tarjota myös psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta. Häkkinen muistuttaa, että hallitusohjelmassa todetaan, että nuorten huumekuolemien vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
– Tämän toteuttaminen vaatii nopeita toimenpiteitä, jotta huumekuolemien määrä saadaan ihan käytännössä vähäisemmäksi, Häkkinen summaa.
