Länsi-Suomessa kerätään parhaillaan sukujen siirtolaistarinoita. Sekin kiinnostaa, mitä taitoja ja tapoja palaajat toivat tullessaan erilaisen elämäntavan vaikutuksena.
Keski-Pohjanmaan, Pietarsaarenseudun ja Kalajokilaakson alueella kerätään parhaillaan talteen viimeisiä suvuissa kulkevia, amerikansiirtolaisuuteen liittyviä tarinoita. Tarkoituksena on saada myös tietoa siitä, mitä palaajat toivat tullessaan niin tavarana kuin erilaisen elämäntavan vaikutuksena.
– Henkinen uskallus tarttua uusiin asioihin oli sellainen silmiinpistävä ilmiö, joka paluumuuttajista löytyi, kuvailee Keski-Pohjanmaa Kulttuuriliiton siirtolaisuushankkeen vetäjä Kauppi Virkkala.
Paikoin arvioidaan, että lähes kolmannes siirtolaisista palasi takaisin kotiseudulleen. Heidän merkityksestään ei ole vielä tehty yhtään tutkimusta Suomessa, sanoo Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Markku Mattila.
Suomesta lähdettiin kaukosiirtolaisiksi vuosina 1860–1930 pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Kanadaan ja Etelä-Amerikkaan. Erityisesti lähtijöitä oli pohjalaismaakunnista.
Ennen toista maailmansotaa kaukosiirtolaisia on arvioitu olleen noin 370 000. Tarkkaa lukua henkilömääristä ei ole, koska moni kävi siirtolaisena useampia kertoja ja tuli samalla kirjatuksi monta kertaa lähtijäksi.
Närpiön kasvihuoneiden taustalla paluumuuttajien opit
Paluumuuttajat toivat pohjalaismaakuntiin usein mukanaan varallisuutta ja uusia innovaatioita, vaikka jotkut palasivatkin tyhjin käsin.
Esimerkiksi moni suuri eteläpohjalainen talo on rakennettu Amerikan tienesteillä.
Tupiin ilmestyi reissun seurauksena liesiyhdistelmiä, seinäkelloja, amerikanarkkuja ja ompelukoneita. Jopa piano on kuljetettu osina Suomeen.
Paluumuuttajat vauhdittivat yrityselämän kehitystä pohjalaismaakunnissa.
On arveltu, että Ylihärmän metalliteollisuuden syntyyn on vaikuttanut Jaakko Vassi, joka palattuaan alkoi tehdä amerikkalaistyylisiä lapiorullaäkeitä: ensin itselle, sitten naapureille, ympäri Suomen ja jopa ulkomaille.
Myös närpiöläisen kasvihuoneviljelyn juuret ovat siirtolaisuudessa kahtakin kautta. Valdemar Mattfolk oli oppinut kasvihuonetuotantoa Amerikassa. Uno Lassfolk hankki omat taitonsa Venäjältä. Myös hänestä tuli kasvihuoneviljelijä veljensä Georgin kanssa.
Kaukomailta palanneet perustivat muun muassa sekatavarakauppoja, leipomoita ja kahviloita.
Uusia uskonsuuntia ja parannuskeinoja
Varsinkin ruotsinkieliselle alueelle tuli siirtolaisten mukana myös uskonnollisia suuntauksia. Tätä merimiesten ja paluumuuttajien perua ovat Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Markku Mattilan mukaan muun muassa metodistit Suomessa.
Amerikan opeilla arvellaan olevan tekemistä myös kalevalaisen kansanparannuksen kehittymisessä. Tämä on jo selvinnyt Siirtolaisuudesta voimaa Kaustiselle -hankkeesta, joka on osa samaa parhaillaan käynnissä olevaa Keski-Pohjanmaan siirtolaisuus-hanketta.
Koordinaattori Antti Kautonen kertoo, että Kaustiselta lähti aikoinaan Amerikkaan Konsta Känsäkoski, josta tuli siellä Konstant Koski. Hän luki maassa kiropraktiikan tohtoriksi. Vierailuillaan Suomeen hän innoitti ullavalaista mestariparantajaa, Olavi Mäkelää, joka sai Koskelta neuvoja ja oppeja kansanparannuksessa.
Märkä lätti pelasti elävänä hautaamiselta
Kaustisella on tavoitteena myös koota eri dokumentteihin kerätty tieto siirtolaistaipaleilta ja kotiinpaluista yhteen paikkaan eli Arviitti ry:n nettisivuille ja tietokantaan. Tarkoitus on dokumentoida myös esineistöä.
Tarinat osoittavat, että siirtolaisilla on ollut myös järkyttäviä kokemuksia.
Kaustislaisen Kauppi Virkkalan isoisä Jalmari Virkkala palasi Amerikasta Suomeen vuonna 1909. Lähellä oli, ettei palannut.
Hän loukkaantui isossa kaivosräjähdyksessä vappuna 1900. Lakanalla peitettyjen ruumiiden luona vartija huomasi, että yhdessä lakanassa oli märkä alue suun kohdalla: siellä oltiinkin elossa.
Pelastumisestaan lähtien Jalmari vietti vappuisin toista syntymäpäiväänsä eli pukeutui pukuun ja piti työteliäälle miehelle harvinaisen vapaapäivän työnteosta.
Amerikan reissulla löytyi myös rohkeus yrittää. Kotiin palattua Jalmari Virkkala aloitti maanviljelyksestä. Sitten hän perusti kahvilan, leipomon, limonaditehtaan, sekatavarakaupan ja polttoaineen jakeluaseman.
