Suomalaisyritykset eivät Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ole aktiivisia Ruotsissa, arvioi asiantuntija. Mahdollisuuksia olisi.
Taina Nuutinen-Kallio,
Eelis Rytkönen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) on Pohjois-Ruotsissa esittelemässä suomalaista osaamista kansainvälistymisverkosto Team Finlandin yritysdelegaation kanssa.
Keskiviikkona Luulajassa ollut Tavio pitää Pohjois-Ruotsia hyvin ajankohtaisena viennin edistämisen kannalta, sillä alueella on käynnissä teollinen siirtymä.
– Pohjois-Ruotsissa on käynnissä merkittävät investoinnit ja puhtaan siirtymän rakentaminen, Tavio sanoo.
Tavio kertoo, että Suomen delegaation mukana on erityisesti paljon rakennusalan yrityksiä ja digitalisaatiota tekeviä yrityksiä. Ne pyrkivät verkostoitumaan ja löytämään kontakteja matkalla.
– Tämä on ensimmäinen laatuaan, ja olen hyvin tyytyväinen, että tämä saatiin järjestettyä, Tavio kuvailee vienninedistämismatkaa Pohjois-Ruotsiin.
Suomalaisyritykset eivät aktiivisia Pohjois-Ruotsissa
Pohjois-Ruotsiin suuntautuvat suomalaiset yritykset ovat enimmäkseen Lapista ja Oulun seudulta, kertoo Business Oulun vientiasiantuntija Jukka Olli. Hänen tehtävänään on auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa Ruotsiin.
– Suomalaiset eivät ole olleet kovin aktiivisia Pohjois-Ruotsin markkinoilla, vaikka siellä olisi paljon mahdollisuuksia, Olli sanoo.
Pohjois-Ruotsissa tehdään yli sadan miljardin investointeja vihreän siirtymän teollisuuteen.
Olli arvelee suomalaisyritysten vähäisen määrän syyksi sen, että kotimaisilla yrityksillä on ollut vientiä myös Suomessa, eikä Suomen markkinoilla ole niin paljoa ulkomaisia kilpailijoita.
– Pohjois-Ruotsissa on paljon ulkomaisia ja myös tukholmalaisia yrityksiä, Olli taustoittaa.
Suomalaisia rakennus- ja asennusfirmoja on työskennellyt esimerkiksi Northvoltin akkutehtaalla. Akkutehtaalla on kuitenkin nyt suuria talousvaikeuksia.
Sen sijaan kaivosyhtiö LKAB porskuttaa ja investoi, ja sillä on Ollin mukaan jatkuva tarve uusille yrityskumppaneille. Esimerkiksi Kiirunan kaivos on lähes 400 metriä syvä, ja yhtiö tähyää aina 2 kilometrin syvyyteen.
– Nämä suunnitelmat vaativat paljon teknologiaa, robotiikkaa ja automaatiota. Sen alan yrityksiä on ainakin Oulun seudulla, kiitos Nokian.
Rajalla yhteistyöhön on totuttu
Business Tornion toimitusjohtaja Tero Siivola kertoo, että torniolaisyrityksille Pohjois-Ruotsin teollisuushankkeissa toimiminen on rajan läheisyyden vuoksi luontevaa. Meri-Lapissa raskaalla teollisuudella on pitkät perinteet, joten kokemusta teollisuuden hankkeista on monella alueen pienellä ja keskisuurella yrityksellä.
Pohjoissuomalaisia yrityksiä on mukana myös esimerkiksi Bodeniin rakennettavan suuren Stegran terästehtaan rakennustöissä. Jukka Olli muistuttaa, että rakennustöiden lisäksi valmiissa tehtaassa tarvitaan noin tuhat työntekijää.
– Siinäpä olisi hyvä sauma meidän työttömillemme lähteä Bodeniin töihin, hän kannustaa.
Myös Luulajaan on suunnitteilla uusi terästehdas.
– Sinne on tyrkyllä tosi paljon suomalaisia, Jukka Olli kertoo.
Vihreän siirtymän investointien myötä myös Luulajan satamaa laajennetaan, jonka myötä sen kapasiteetti nelinkertaistuu.
Pohjois-Ruotsiin keskiviikkona matkanneessa suuressa seurueessa on mukana noin 40 yritystä ja yli 60 yritysedustajaa. Aloite vienninedistämismatkasta on lähtenyt Savon Yrittäjiltä, jonka torniolaislähtöinen toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren tuntee hyvin Pohjois-Ruotsin mahdollisuudet.
Seurue vierailee muun muassa SSAB:llä, LKAB:lla, Luleån satamassa, Skanskalla, Stegralla ja myös pienemmissä yrityksissä. Matka kestää perjantaihin saakka.
