Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuodenvaihteessa valtiolta kunnille. Uudistuksen paras puoli lienee se, että asiakas voi saada palvelua pitkästä aikaa omasta kunnasta.
Vuodenvaihteessa voimaan tuleva työvoimapalvelujen uudistus kulkee kaikkien trendien vastavirtaan.
Kun muut uudistukset ovat viime vuosina pyrkineet keskittämään, työvoimapalvelujen uudistus tuo palveluja takaisin lähelle.
”Työkkäripalveluja” tulee moneen sellaiseenkin kunta, jossa niitä ei ole aikoihin ollut.
Digipalvelut toimivat silti ensisijaisina.
– Työmarkkinatori toimii edelleen pääasiallisena asiointikanavana ja varmasti tutut asiantuntijat sitä edelleen hoitavat. Jos puhutaan fyysisestä asioinnista, siinä tulee muutoksia ja palvelut aidosti lähelle, kertoo Etelä-Pohjanmaan itäosiin perustetun työllisyysalueen, kuntayhtymä Kympin johtaja Aki Ruotsala.
Kympin työllisyysalue tarjoaa palvelua nimensä mukaan kymmenessä kunnassa.
Sama lähipalveluperiaate toimii muillakin työllisyysalueilla.
Palvelupisteet lisääntyvät
Kun kunnat pääsevät nyt itse päättämään ja kehittämään palveluitaan, ne luonnollisesti haluavat palveluja lähelle.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, että jo uudistusta suunniteltaessa lähipalvelut olivat kunnille tärkeimpiä tavoitteita.
Hän uskoo, että palvelupisteet lisääntyvät uudistuksen myötä.
– Pienemmissä kunnissa saattaa silti olla luoviakin ratkaisuja. Kaikissa ei ole toimipistettä, vaan pienempiä palvelupisteitä, jotka eivät ole auki joka päivä tai jossain kunnassa voi kiertää bussi, kertoo Lindberg.
Lindberg kuvaa muutosta ”massiiviseksi”, kun tuhannet työntekijät ja lukuisat tietojärjestelmät siirtyvät valtiolta kunnille tai kuntayhtymille.
Uudistuksen hyvät puolet
Sanna Marinin (sd.) hallituksen alulle panema uudistus konkretisoituu vuoden vaihtuessa. Maahan muodostuu 45 työllisyysaluetta, joita kunnat hoitavat joko yksin tai yhdessä.
Koko homman idea on se, että jatkossa työvoimaviranomaiset ovat lähellä työvoimaa ja työvoiman tarvitsijoita. Ne tuntevat oman kuntansa väen ja yritysten tarpeet.
Näin uskotaan, että työvoima ja työpaikat saadaan paremmin kohtaamaan.
– Kun virkailijat toimivat täällä Alavudella, niin he tuntevat tämän seudun työpaikat ja yrittäjät paremmin, ja osaavat näin ollen asiakastakin auttaa, toteaa Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki.
Kuntien elinvoimapalvelut, työllisyyspalvelut ja koulutuspalvelut ovat kaikki samoissa käsissä. Sen ainakin uskoisi helpottavan sekä yritysten työvoimapulaa että työnhakijoiden työllistymistä.
– Voimme paneutua jatkossa paremmin kehittämään sisältöjä ja koulutuksia juuri meidän alueen näkökulmasta, toteaa Kokkolan työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki.
– Tavoitteena on hyödyntää myös kuntien omia palveluita entistä paremmin, miettii puolestaan Pohjanmaan työllisyysalueen johtaja Juha Nummela.
Huolet rahoituksessa
Uudistushan olisi täydellinen ilman rahahuolia. Niukkuus näkyy jo.
– Näyttää siltä, että valtio on alimitoittanut rahoitusta aikaisempaan verrattuna. Omat haasteensa on siinä, miten me pystytään turvaamaan riittävät palvelut, toteaa Aki Ruotsala.
Ensimmäisen vuoden rahoitus on tullut valtiolta yleiskatteellisena valtionosuuden korotuksena eli se on ikään kuin kanavoitu suoraan työllisyyspalveluihin. Seuraavina vuosina rahoitus on osa kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta.
Minkä osan kunnat sitten käyttävät työllisyyden hoitoon, jää nähtäväksi.
Kuntien vastuu työttömien etuuksista ja muista kustannuksista on nyt myös aiempaa selvästi laajempi.
– Tässä tapahtuu monta muutosta yhtä aikaa. Kukaan ei voi oikein tarkkaan tietää, miten tämä tulee toimimaan ja riittävätkö rahat, miettii Liisa Heinämäki.
Kartasta voit tarkastaa, mihin työllisyysalueeseen kuntasi kuuluu:
