– Minulle tuli koti-ikävä aina ruoka-aikaan. Saimme joka ruoalla joko kaksi lohenpäätä, kaksi kanankoipea tai kaksi kananmunaa. Laihduin poimintakauden aikana kymmenen kiloa.
Näin kuvailee thaimaalainen marjanpoimija poimintaleirin oloja. Häntä kuultiin tiistaina Lapin käräjäoikeudessa koskien marjayritys Kiantaman ihmiskauppasyytteitä.
Poimijan mukaan hän ei ollut ainoa, joka laihtui niukan ja huonon ravinnon takia.
– Aluksi oli vain pulskia ihmisiä ja lopuksi oli vain laihoja, poimija sanoi oikeudessa.
Syyskuussa alkanut käräjäkäsittely jatkui Rovaniemellä asianomistajien eli marjanpoimijoiden kuulemisella.
Oikeudessa marjayritys Kiantaman toimitusjohtajaa Vernu Vasuntaa ja yrityksen thaimaalaista liikekumppania Kalyakorn ”Durian” Phongpitia syytetään 62 törkeästä ihmiskaupasta. Molemmat kiistävät syyllisyytensä.
Syyttäjän mukaan kaksikko saattoi Suomeen tulleet thaimaalaiset marjanpoimijat pakkotyöhön ja epäinhimillisiin oloihin. Syytetyille vaaditaan 3–4 vuoden ehdotonta vankeutta.
Sopimuksia ei ollut mahdollista lukea
Oikeudessa on tarkoitus kuulla yhteensä 32 poimijaa. Kaikki poimijat kuullaan etäyhteyden kautta eri puolilta Suomea tai Thaimaasta. Jokaiselle poimijalle on varattu yksi päivä kuulemiseen.
Tiistaina käydyssä ensimmäisessä kuulemisessa keskusteltiin muun muassa poimijoiden Thaimaassa kirjoittamasta takaus- ja poimijasopimuksesta ja leirien olosuhteista.
Poimija kertoi oikeudessa muun muassa, että ruoka piti syödä metsässä kylmänä, se oli huonoa, eikä sitä ollut riittävästi. Syötäväksi tarjottu kana ja riisi olivat joskus raakaa.
Poimija kertoi myös, ettei hänellä ollut tosiasiallista mahdollisuutta lukea Thaimaassa allekirjoitettuja sopimuksia, jotka käytännössä velvoittivat heidät poimimaan Suomessa satoja kiloja marjoja pilkkahintaan.
– Meille sanottiin vain, että allekirjoittakaa, allekirjoittakaa. Ei meillä ollut mahdollisuutta lukea sopimuspapereita. Niitä oli niin paljon. Näin, että muut allekirjoittivat, joten kirjoitin sen myös, poimija kertoi.
3 500 kiloa marjoja, 115 euroa tuloa
Sopimuksen mukaan poimijat käytännössä sitoutuivat poimimaan marjoja 90 euron edestä joka päivä. Tämä tarkoittaa noin kymmentä 10 litran ämpäriä mustikkaa päivässä tai vastaavasti 21 ämpäriä puolukkaa.
Poimijat sitoutuivat sopimuksessa myös vastaamaan – ei vain omista – vaan myös muiden samassa ryhmässä poimivien aiheuttamista vahingoista. Mikäli poimijan ansiot eivät riittäisi poimintamatkasta kertyneiden velkojen maksamiseen, kaikki kulut jäivät sopimuksen mukaan poimijan itsensä maksettavaksi.
– Meillä ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä sopimuksesta. Siellä oli niin paljon ihmisiä, oli kiire ja meille sanottiin, että laittakaa nimenne papereihin ja antakaa ne eteenpäin, poimija kertoi oikeudessa.
Oikeudessa tiistaina kuultu poimija kertoi, ettei hän ymmärtänyt, että voisi jäädä ilman palkkaa kovasta työstä huolimatta.
– Muistan, että meitä varoitettiin siitä, että Suomessa on paljon myrkyllisiä käärmeitä ja karhuja, joita pitää varoa. Meille sanottiin, että marjanpoiminta on kovaa työtä, ja jos teemme ahkerasti työtä sillä voi ansaita hyvin. Luulin, että voisin tienata 100 000 bahtia (noin 2 700 euroa).
Loppujen lopuksi asianomistajana kuultu todistaja sai poimintakauden lopussa 115 euroa. Marjoja hän poimi yhteensä noin 3 500 kiloa. Kertomansa mukaan hän on tavallisesti ansainnut maataloustyössä vuodessa noin 30 000-40 000 bahtia
– Tunsin itseni tosi uupuneeksi. Olin ajatellut, että kun teen töitä, saan rahaa kotiin viemisiksi. En olisi tullut, jos olisin tiennyt, että saan näin vähän rahaa.
Poimijaa kuultiin ensimmäisen kerran poliisin esitutkinnan yhteydessä syksyllä 2022. Vastaajien asiamiesten mukaan poliisin esitutkinnassa ja oikeudessa kuultujen asioiden välillä oli ristiriitaa. Poimija kertoi oikeudessa useisiin kysymyksiin, ettei hän muista enää yli kahden vuoden takaisia asioita niin tarkasti.
Säästösyistä vain puolet poimijoista kuultavana
Asianomaisten eli marjanpoimijoiden kuulemiset jatkuvat tammikuun ensimmäisille viikoille asti. Asianomistajia on yhteensä 62, heistä vain hieman yli puolet pääsee ääneen oikeudessa.
Erikoissyyttäjä Maarit Kuivalan mukaan pääsääntönä oikeudessa tavallisesti on, että kaikkia asianomistajia kuullaan. Tässä tapauksessa kuulemisten määrää on karsittu lähinnä kustannusten ja muiden haasteiden takia.
– Useat seikat on näytettävissä myös kirjallisin todistein, mutta joka tapauksessa kustannuskysymykset ovat olleet keskeisessä roolissa, Kuivala toteaa sähköpostitse.
Kuivalan mukaan oikeudessa kuultavat poimijat on valittu niin, että jokaisesta leiristä olisi kuultavina asianomistajia.
Joidenkin henkilöiden kuulemisesta on jouduttu luopumaan, koska he eivät ole päässeet Suomeen kuultaviksi tai heitä ei ole tavoitettu Thaimaasta.
– Heidän tilalle on nimetty uusia kuultavia, jotka on tavoitettu ja jotka ovat ilmoittaneet pystyvänsä matkustamaan Suomeen. Kuultavien lukumäärä ei juuri ole alkuperäisestä muuttunut, Kuivala toteaa.
Oikeudenkäynti alkoi Lapin käräjäoikeudessa syyskuun alussa. Jutun käsittely käräjäoikeudessa jatkuu näillä näkymin maaliskuun lopulle saakka.
Yle ei julkaise asianomistajien nimiä heidän suojelemisekseen.
Marja-alan ihmiskauppatapausten oikeuskulut voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Videolla toimittaja Armi Auvinen kertaa, mistä jutussa on kyse.
