Uudellamaalla sijaitseva koulu perui barokkikonsertin, koska siinä oli uskonnollisia teemoja.
Otso Karhu
Saara Hirvonen
Niklas Fagerström
STT
Lapsille tarkoitetun barokkikonsertin perumisessa on kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, arvelee Suomalaisen barokkiorkesterin toiminnanjohtaja Laura Kajander.
Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina Uudellamaalla sijaitsevasta peruskoulusta, jossa Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron oli tarkoitus järjestää oppilaille ilmainen klassisen musiikin konsertti.
Koulun rehtori kuitenkin perui konsertin, koska säveltäjä Georg Friedrich Händelin Messias-oratoriossa on uskonnollisia viitteitä.
Konsertin järjestäjät epäilivät, että rehtorin päätöksen taustalla on tapaus Hämeenlinnasta. Siellä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta suositteli hiljattain 1 500 euron hyvitystä hämeenlinnalaiselle alakoululaiselle, koska katsoi koulun syrjineen uskonnotonta lasta oppilaille järjestetyssä tilaisuudessa. Lapsen äiti oli tehnyt asiasta kantelun lautakunnalle.
Kajander on huolissaan lasten kulttuurikasvatuksesta. Määrärahojen leikkaukset ovat saaneet kulttuurialan jo valmiiksi ahtaalle, hän sanoo.
– Sen päälle tulee tällainen pelko asioita kohtaan, joiden pitäisi olla ihan normaalia kulttuurista nauttimista.
Kajanderin mukaan Händelin Messias-oratorio ja vastaavat klassisen musiikin teokset ovat kulttuuriperintöä. Uskonnolliset teemat liittyvät usein barokkimusiikkiin ajan historiallisen kontekstin vuoksi.
Kouluihin selkeämmät ohjeet
Kajander ei halua kohdistaa huomiota konsertin peruneeseen koulun rehtoriin vaan koko ilmiöön. Hän toivoo, että koulut saisivat selkeämmät ohjeet uskonnollisen ohjelman määrittelyyn.
– Silloin yksittäisten rehtorien ei tarvitsisi pelätä, että mitä tapahtuu, jos tekee niin tai näin.
Myös Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo toivoisi yhdenmukaisia ohjeita kouluille. Laajasalon mukaan Opetushallitus ja perustuslakivaliokunta ovat antaneet selkeitä linjauksia liittyen uskonnollisuuteen kouluissa.
– Ehkä on syytä pohtia, onko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta samoilla linjoilla vai ovatko tulkintatavat erilaiset.
Tulkinta ei ole selkeää, sanoo uskontotieteen professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta.
– Jokainen toimija ajattelee itse, että missä ne rajat menevät.
Pieni joukko aktiiveja
Piispa Teemu Laajasalon mielestä barokkikonsertin peruminen oli liian pitkälle viety tulkinta.
Uskonnon poistaminen kulttuurista olisi Laajasalon mukaan lähes mahdoton tehtävä.
Koulujen ja uskonnon suhteeseen liittyvien kohujen taustalla on Laajasalon mukaan usein pieni mutta aktiivinen joukko ihmisiä. He harvemmin ovat muiden uskontokuntien edustajia, hän arvelee.
Laajasalon mukaan lapsella pitää olla oikeus hyvään kasvuun, johon ei esimerkiksi kuulu uskonnon tuputtaminen.
– Samalla on huomioitava, että kulttuurimme on vääjäämättä rakentunut myös kirkon kautta ja lapsilla pitää olla oikeus ymmärtää sitä.
Professori Hjelmin mukaan kristillisiä perinteitä ei yritetä kieltää kouluissa. Niiden oheen vain pitää tarjota vaihtoehtoista ohjelmaa sitä haluaville.
Pelkkä vetoaminen kulttuurihistoriaan ei Hjelmin mukaan riitä.
– Yksi tapa ujuttaa uskontoa huonolla tavalla mukaan kouluihin on se, että vedotaan sen olevan perinnettä.
Kulttuurihistorian pitää sopia kouluihin
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kirjoitti lauantaina blogissaan, että eurooppalainen kulttuurihistoria on vahvasti kytköksissä kristillisyyteen.
Opetus on hänen mukaansa kuitenkin mahdollista toteuttaa niin, että kaikkiin uskontokuntiin liittyvät voivat olla osallisia.
Adlercreutz kommentoi myöhemmin Svenska Ylelle, että tässä tapauksessa kyse on kulttuurihistoriasta ja sen pitäisi sopia kouluihin.
Adlercreutzin mukaan Opetushallituksen linjauksia saattaisi olla hyvä selkeyttää siitä, minkälainen uskonnollinen sisältö on kouluissa sallittua ja mikä ei.
– Itse tulkitsen kyllä Opetushallituksen ohjeita niin, että tällainen tapahtuma on mahdollinen. Kyse on musiikkiesityksestä, mutta jos tästä on epäselvyyttä, jos koulut kokevat, että ohjeet eivät ole tarpeeksi tarkkoja, niin varmaan Opetushallituksessa on syytä pohtia, tulisiko niitä selkeyttää.
