The New York Times -lehden mukaan Suomi kääntyi entisen presidentin Donald Trumpin puoleen hakiessaan Naton jäsenyyttä, jotta varmistaisi Yhdysvaltain senaatin hyväksynnän.
Yhdysvalloissa entinen presidentti ja republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on toiminut eräänlaisena varjopresidenttinä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa viimeisten vajaan neljän vuoden ajan, kirjoittaa The New York Times -lehti.
Lehden haastattelemat asiantuntijat kertovat, että Trumpilla on yhä kontakteja ulkomaisiin johtajiin, mikä tekee hänestä merkittävän toimijan Yhdysvaltain ulkopolitiikassa.
Lehti kertoo esimerkkinä, että hakiessaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä Suomi kääntyi istuvan presidentin Joe Bidenin lisäksi myös Trumpin puoleen varmistaakseen Yhdysvaltain senaatin hyväksynnän.
Suomen tuolloinen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala tapasi lehden mukaan Trumpin vakuuttaakseen hänet Suomen Natoon liittymisen eduista. Nato-vastaisuudestaan tunnettu Trump ei lopulta asettunut vastustamaan jäsenyyttä, ja senaatti hyväksyi Suomen liittymisen Natoon lähes yksimielisesti.
The New York Timesin mukaan ulkomaiset johtajat ovat entistä innokkaammin lähestyneet Trumpia tämän noustua republikaanien presidenttiehdokkaaksi marraskuun presidentinvaaleissa.
Esimerkiksi Ukrainan, Israelin ja Britannian valtionjohtoa on tavannut Trumpia tämän Mar-a-Lagon residenssissä Floridassa tai Trump Towerissa New Yorkissa. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että Trumpia pidetään mahdollisena tulevana presidenttinä.
Asiasta uutisoi aiemmin myös Helsingin Sanomat.
