Oikean hoidon löytäminen masennukseen on usein vaikeaa – uusi tutkimus voi auttaa sopivimman hoidon löytämisessä

Masennuksen hoito voi tulevaisuudessa olla nykyistä tehokkaampaa, jos opitaan tulkitsemaan kehossa ja erityisesti aivoissa näkyviä yhdisteitä oikein.

Oikean hoidon löytäminen masennuspotilaalle on usein vaikeaa ja vaatii useampia hoitokokeiluja.

Helsingin yliopiston ja HUSin yhteistyönä HUSissa ensi syksynä käynnistyvä tutkimus pyrkii tunnistamaan aivokuvista masennuksen alatyyppejä, jotka ennustavat sarjamagneettistimulaatiohoidon vaikuttavuutta.

Tutkijoiden oletus on, että erilaiset hoitovasteet näkyvät aivoissa eri tavoin. Uusi tutkimus pyrkii erityisesti erottelemaan masennuspotilaat, joiden oireisiin sarjastimulaatiohoito ei tehoa ja potilaat, joiden oireisiin hoidosta on apua.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa näille potilaille hoito voitaisiin aloittaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Helsingin yliopiston neurotieteiden keskuksen johtajan Satu Palvan mukaan masennuksen erilaisiin oireisiin voi liittyä erityyppisiä muutoksia aivotoiminnassa ja toiminnallisessa aktiivisuudessa.

Aivojen verkostotoimintaa ja aivojen toiminnan ajallista rakennetta mitataan aivomagneettikäyrällä hermosolujen sähköisessä toiminnassa syntyviä magneettikenttiä tarkastelemalla. Nämä mittarit ovat herkkiä jäljittämään muutoksia.

– Ajatellaan, että lääkeresistentti masennus voisi olla erilainen masennuksen alatyyppi, jolle täytyisi alusta alkaen miettiä erilaista hoitopolkua, sanoo Palva.

Uuden syksyllä käynnistyvän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä aivoissa näkyvä erityinen biotyyppi, joka ennustaa kuinka hyvin potilaat hyötyvät sarjamagneettistimulaatiohoidosta.

– Tavoitteena on välttää turhia hoitokokeiluja, ja että pystyttäisiin kohdentamaan hoidot oikea-aikaisesti ja oikeille henkilöille.

Hyötyä myös muiden aivosairauksien hoidon kehittämiseen

Suurin osa aivosairauksien kustannuksista syntyy siitä, että oikea-aikaisen hoidon löytäminen kestää kauan – eikä varsinaisista hoitokustannuksista.

Kustannuksista suuri osa syntyy myös välillisesti sitä kautta, että ihmiset ovat toisinaan pitkiäkin aikoja työkyvyttöminä.

– Jos tätä aikaväliä pystytään nyt lyhentämään niin, että saadaan ihmiset nopeammin takaisin työelämään, se vähentää merkittävästi kustannuksia, arvioi Palva.

Tulevan tutkimuksen pohjana on aiemman Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa olevien potilaiden kuvantamistutkimuksessa saadut opit ja löydökset. Tutkimuksessa havaittiin aivojen toiminnan muutoksia ennen kuin rakenteellisia muutoksia oli havaittavissa. Tutkimuksen tärkein löydös oli, että muutosten perusteella henkilöt voitiin luokitella yksilöllisesti.

Palvan mukaan tulevaisuudessa dementian toteamiseen on mahdollista kehittää varhaisia biomarkkereita. Ja niiden avulla myös hoidot voitaisiin tulevaisuudessa aloittaa aikaisemmin.

Dementiatutkimuksen löydökset ovat hyödynnettävissä myös masennuksen kuvantamistutkimuksessa, sillä useissa aivosairauksissa esiintyy samantyyppisiä oireita.

– Samankaltaiset mekanismit, jotka selittävät oireita masennuksessa, voivat selittää oireita tarkkaavaisuushäiriöstä tai dementiasta, kuvailee Palva.