Kantaverkkoyhtiö Fingridistä ei haluta vielä arvioida, miten kaapelivauriot vaikuttavat tulossa oleviin merikaapelihankkeisiin.
Iina Kluukeri,
Pekka Ruissalo
Suomenlahdella vaurioituneiden merenalaisten tietoliikenne- ja sähkönsiirtokaapeleiden tapaus on herättänyt kysymyksen, pitäisikö kaapeleita keskittää Pohjanlahdelle.
Yle kysyi asiaa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridiltä sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli ja neljä tietoliikennekaapelia rikkoutuivat joulupäivänä. Vaurioista epäilty tankkeri on Suomen viranomaisten hallussa.
Lisää: Yhdeksän kysymystä ja vastausta Suomenlahdella tapahtuneista kaapelivaurioista
Betonikansia kaapeleille?
Fingrid ei lähde tässä vaiheessa arvioimaan, miten rikot vaikuttavat suunnitteilla oleviin hankkeisiin Suomenlahdella.
Toimet ovat Suomen ja Itämeren alueen maiden arvioitavissa, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Mikko Heikkilä.
– Liian aikaista sanoa vielä tässä vaiheessa. Selvää on, että toimenpiteitä on tehtävä, ettei tällaista tapahdu toista kertaa, Heikkilä sanoo.
Jonkinlainen tarve muutokselle kuitenkin nähdään.
Heikkilän mukaan joudutaan miettimään esimerkiksi merikaapeleiden parempaa fyysistä suojaamista.
– Se voisi tarkoittaa erilaisia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi betonikansia jossain kohtaa kaapelireittiä.
Lisää: Elisan turvallisuusjohtaja esittelee: Tältä näyttää Suomen ja Viron välinen merikaapeli
Merikaapelihankkeet maksavat useita satoja miljoonia euroa. Fyysisen suojauksen kustannusosuutta selvitetään myöhemmin.
Heikkilän mukaan tarkempi fyysinen suojaaminen nostaisi hankkeiden kustannuksia.
Onko Suomenlahti sitten riskipaikka merikaapeleille?
– Viimeisen parin vuoden aikana Itämerellä on nähty laajemminkin infraan kohdistuneita vauriotapauksia. Riski on tunnistettu, muotoilee Heikkilä.
Suomenlahti helpompi paikka
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Mika Eronen arvioi, että aiemmin tapahtuneet merenalaisten kaapeleiden vaurioitumiset tulevat näkymään viraston toiminnassa.
Esimerkiksi Traficomin laitteistoasioista ja reittivarmistuksia koskevan määräyksen seuraavan päivityksen yhteydessä.
Pohjanlahti on yhteyksien osalta Suomenlahtea haastavampi, koska se on syvempi ja leveämpi. Kaapeliyhteyksien ylläpitäminen muualle maailmaan on helpompaa Suomenlahden kautta kuin Pohjanlahden.
Lisää: Venäjän 80 varjolaivaa ovat pelkkä jäävuoren huippu: laivastossa voi olla jopa tuhansia aluksia
Erosen mukaan tavallisen suomalaisen ei kuitenkaan tarvitse olla tilanteesta huolissaan.
– Kaikki tietoliikennekaapelit on hyvin varmistettu. Myös joulupäivänä rikki menneiden kaapeleiden tietoliikenne on varmistettu ja uudelleen reititetty.
Tietoliikenneyhteydet kulkevat suurimmaksi osaksi suurimpien kaupunkien välillä, kertoo Eronen.
Itämeren alueella suurimmat kaupungit sijaitsevat rannikoilla Suomenlahdella sekä etelämpänä Itämerellä.
– Esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välillä maantieteellinen etäisyys on lyhyt, ja sitä kautta tietoliikenneyhteyksien rakennuskustannukset ovat edullisempia verrattuna siihen, että kaapeleita vedettäisiin Pohjanlahden yli Ruotsiin.
Useita kaapelihankkeita suunnitteilla
Tällä hetkellä Pohjanlahdella kulkee saatavilla olevan tiedon mukaan ainoastaan yksi maan rajojen ylitse vedetty merikaapeli.
Tämä selviää maailmanlaajuisesta merikaapelikartasta.
Botnia-tiedonsiirtokaapeli kulkee Vaasan ja Ruotsin Uumajan välillä, ja sen omistaa ruotsalainen verkkoyhtiö Arelion.
Vielä viitisen vuotta sitten kantaverkkoyhtiö Fingrid suunnitteli merikaapeli-investointia Pohjanlahdelle.
Merenkurkkuun kaavailtiin Kvarken-yhteyttä Vaasan seudulta Uumajan seudulle. Sen suunnittelu on nyt jäissä, muun muassa kustannussyistä.
– Perinteisten maalle rakennettavien voimajohtojen pystyttäminen on halvempaa ja sillä saavutetaan samankaltaisia sähkömarkkinahyötyjä kuin merikaapelillakin, Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Mikko Heikkilä sanoo.
Pisimmällä Fingridin uusista yhteyssuunnitelmista onkin neljäs vaihtosähköyhteys Pohjois-Ruotsiin. Se on myös edullisempi ylläpitää kuin merikaapeliyhteys.
Miten käy Estlink 3:n?
Viron kantaverkkoyhtiön kanssa on lisäksi suunnitteilla Estlink 3 -merisähkökaapeliyhteys. Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä. Toistaiseksi kolmannen kaapelin suunnittelu jatkuu normaalisti.
– Ensin selvitetään, miten pahasti kaapeli on vaurioitunut, ja mitä siinä tarkalleen tapahtui.
Estlinkin 3:n suunnittelu on Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiön käsissä.
Vaikutusta on myös sillä, että hanke on Euroopan unionin yhteistä etua koskeva projekti eli sillä on katsottu olevan koko EU:ta laajemmin palveleva merkitys, kertoo Heikkilä.
Kaapelihankkeiden rakentamis- ja suunnitteluajat ovat pitkiä. Esimerkiksi Estlink 3 -kaapelin rakentaminen voisi toteutua vasta arviolta 10 vuoden päästä.
