Erityisen voimakkaasti ovat vähentyneet pienten lasten isien tekemät työtunnit.
Eurooppalaiset tekevät työtä yhä vähemmän.
Suomen Pankin mukaan keskimääräinen viikkotyöaika on lyhentynyt vuosikymmenien ajan, mutta lyhentyminen voimistui entisestään koronavuosien aikana, eikä suunta ole sen jälkeen muuttunut.
Nyt viikkotyöaika on jo 50 minuuttia lyhempi verrattuna vuoden 2019 loppuun eli aikaan ennen koronaa. Pandemian alkuvaiheessa työtuntien määrä suorastaan romahti ja on sen jälkeen toipunut vain osittain.
Suomen Pankin Euro ja talous -lehdessä vanhempi ekonomisti Jaakko Nelimarkka ja vanhempi neuvonantaja Lauri Vilmi kirjoittavat työtuntien vähenevän laajasti eri-ikäisten, eri toimialojen ja eri koulutustason osalta.
Erityisen voimakkaasti ovat vähentyneet pienten lasten isien tekemät työtunnit. Yle kertoi viime viikolla, että Suomessa miesten osuus perhevapaapäivistä on noussut.
Euro ja talous -artikkelin kirjoittajat tulkitsevat, että työtuntien vähentyminen kertoo ihmisten halusta tehdä vähemmän töitä. Kyse ei siis ole ensi sijassa siitä, että töitä ei olisi tarjolla.
Pääjohtaja Olli Rehn sanoo Ylen haastattelussa, että kyse on valinnasta.
– Se kertoo ennen kaikkea elintason noususta ja ihmisten arvostuksesta vapaa-aikaa kohtaan, Rehn sanoo.
Koronavuosien aikana työaikaa lyhensivät lomautukset ja erilaiset työaikajärjestelyt.
Keskimääräinen viikkotyöaika on painunut jo selvästi alle 30 tunnin rajan, kun vielä vuonna 2002 viikkotyöaika oli keskimäärin huomattavasti yli 31 tuntia.
Kuinka kauan kehitys voi jatkua?
– Se on iso filosofinen kysymys, Rehn pohtii.
Vähemmän töitä, lisää tuottavuutta
Jos elintaso halutaan pitää ennallaan, euromaissa pitäisi saada enemmän aikaan vähemmällä työllä. Tuottavuutta pitäisi siis lisätä.
Euroopan tuottavuuskehitys on jäänyt yhä kauemmas esimerkiksi Yhdysvalloista. Väestö ikääntyy, vihreät investoinnit edellyttävät rahoitusta, julkinen velka on suurta ja samalla puolustusmenoja joudutaan kasvattamaan.
Rehnin mukaan heikko tuottavuuden kasvu on ”todellinen murheen kryyni”. Työviikon lyhentyminen pahentaa tilannetta.
– Nyt on arvioitava, miten Euroopassa kyetään parhaiten vahvistamaan tuottavuuden kasvua.
Rehn kannattaa korkojen laskemisen jatkamista EKP:n seuraavassa, parin viikon päästä pidettävässä korkokokouksessa.
Euroalueen inflaatio laski syyskuussa tänään julkaistun tiedon mukaan 1,8 prosenttiin eli alle EKP:n tavoitteleman kahden prosentin rajan.
Myös euroalueen talouden kasvunäkymä ovat heikentyneet.
– Nämä molemmat seikat kallistavat vaakaa koronlaskun suuntaan lokakuun kokouksessa, Rehn sanoo.
Suomen EU-säännöin mitattu inflaatio eli yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksin vuosimuutos laski syyskuussa 0,8 prosenttiin, kertoo Tilastokeskus. Elokuussa lukema oli 1,1 prosenttia.
Tämän kuun jälkeen EKP:n on määrä päättää koroista seuraavan kerran joulukuussa. Sinne saakka ulottuvaa näkemystään Rehn ei vielä valota.
– Koronalaskusykli on käynnissä ja nyt tehdään päätöksiä kokous kokoukselta. Katsomme aina tuoretta dataa ja sen pohjalta arvioidaan päätöksiä.
Viimeksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan viime kuussa 0,25 prosenttiyksiköllä.
