Olli Soraisen osoite hukassa käräjäoikeudelta – olisi haluttu todistajaksi, muttei ikinä saanut kutsua

Lain mukaan todistaminen on kansalaisvelvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä. Todistajaan voidaan kohdistaa pakkokeinoja hänen kieltäytyessään todistamasta.

Marjayritys Kiantamaa koskeva ihmiskauppaoikeudenkäynti Lapin käräjäoikeudessa jatkuu tällä viikolla todistajien kuulemisella. Syyttäjien, vastaajien ja asianomistajien todistajia oli alun perin merkitty todistamaan yhteensä 55.

Tällä viikolla oli tarkoitus kuulla myös työ- ja elinkeinoministeriön entistä hallitusneuvosta Olli Soraista. Hänet oli nimetty vastaajien todistajaksi.

Soraista ei kuitenkaan saatu kutsuttua todistamaan, koska hänen yhteystietonsa eivät käräjäoikeuden mukaan ole sen tiedossa.

Yle sai Soraisen kiinni puhelimitse. Soraisen mukaan hänellä ei ollut mitään käsitystä, että hänen olisi pitänyt olla torstaina todistamassa Rovaniemellä. Sorainen ei kuitenkaan halunnut kommentoida asiaa tarkemmin.

Todistajia ei haasteta oikeuteen, mutta heille toimitetaan kirjallinen kutsu oikeudenkäyntiin. Lain mukaan todistaminen on kansalaisvelvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä. Todistajaan voidaan kohdistaa pakkokeinoja hänen kieltäytyessään todistamasta.

Oikeudella ei osoite tiedossa

Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänet määrätään maksamaan uhkasakko, jonka suuruus on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten.

Soraista ei kuitenkaan tässä tapauksessa voitu kutsua todistajaksi, koska oikeuden puheenjohtajan Anne Kurtin mukaan käräjäoikeudella ei ollut hänen osoitettaan.

Lapin käräjäoikeudessa paraikaa käytävässä oikeuskäsittelyssä Kiantaman toimitusjohtajaa Vernu Vasuntaa sekä yrityksen thaimaalaista liikekumppania Kalyakorn ”Durian” Phongpitia syytetään 62 törkeästä ihmiskaupasta. Heille vaaditaan 3–4 vuoden ehdotonta vankeutta. Molemmat ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Kysymyksiä aiesopimusmenettelystä

Vastaajien mukaan Soraiselta oli tarkoitus kysyä oikeudessa esimerkiksi marja-alan aiesopimuksen taustoista. Sorainen oli keskeisessä asemassa ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaan vaikuttavan marjalain valmistelussa.

Kyseinen vanha aiesopimusmenettely astui voimaan vuonna 2015 ja sen oli tarkoitus parantaa ulkomailta saapuvien marjanpoimijoiden työoloja Suomessa. Vastaajien puolustus on oikeudessa vedonnut useita kertoja vanhaan aiesopimusmenettelyyn, jonka avulla marja-alaa säädeltiin ennen vuotta 2021 voimaantullutta marjalakia.

Vanhan aiesopimusmenettelyn mukaan marjayrityksellä oli muun muassa mahdollisuus ottaa säilöön marjanpoimijan passi poiminnan ajaksi. Vastaaja Vernu Vasunta kertoi omassa kuulemisessaan, että hänen käsityksensä mukaan aiesopimusta ei ole ikinä irtisanottu ja näin ollen yritys on vain noudattanut sopimusta muun muassa kerätessään poimijoiden passit talteen poimintakauden ajaksi.

Anne Kurtin mukaan on teoriassa mahdollista, että Soraista vielä kuullaan todistajana oikeudessa, jos hänet vain saadaan sinne kutsuttua.

Olli Sorainen tuomittiin lokakuussa Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan Sorainen myötävaikutti marjayritys Polarican poimijakiintiöihin vastineeksi Polarican entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston Soraisen perheenjäsenen käyttöön antamasta viulusta.