Hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea määrärahojensa puitteissa. Siirto kunnilta hyvinvointialueille lisäsi yhdenvertaisuutta alueiden sisällä, mutta ei niiden välillä.
Maarit Haapasaari hoitaa 94-vuotiasta isäänsä ympäri vuorokauden.
Palveluohjaaja arvioi viime vuoden lokakuussa isän tilannetta. Hoitopalkkioluokka putosi ylimmästä luokasta keskimmäiseen. Hyvinvointialue arvioi hoidon vähemmän sitovaksi kuin omaishoidosta aiemmin vastannut kunta.
Haapasaaren mielestä ohjaajan päätöksessä liioiteltiin isän toimintakykyä.
– Isän kunto ei missään nimessä ole parantunut. Ei hän ole yhdessä yössä muuttunut nuoremmaksi pojaksi. Päätös ihmetytti suuresti ja suututti.
Muutoksenhaku ei johda uuteen arvioon
Maarit Haapasaari valitti hoitopalkkioluokan alentamisesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha).
Varha teki asiasta uuden, samansisältöisen päätöksen ilman uutta arviointikäyntiä. Yle on nähnyt Varhan Haapasaarelle syksyllä ja keväällä lähettämät päätöskirjeet.
Varhan asiakasohjausjohtaja Salla Lindegren kertoo yleisellä tasolla, että uusi arvio tehdään vain, jos asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut jokin muutos tai asiakas tekee uuden hakemuksen. Kun omaishoitosopimus on tehty, arviointikäynti uusitaan vähintään vuosittain.
Palveluohjaajat joutuvat tasapainoilemaan tasapuolisuuden ja inhimillisen harkinnan välillä. Omaishoitajia on kohdeltava samoin perustein, mutta omaishoitotilanteet ovat yksilöllisiä.
Omaishoitajat keskenään eriarvoisessa asemassa
Osa alueista panostaa omaishoidon tukeen, koska omaishoito tulee usein laitoshoitoa halvemmaksi. Salla Lindegren kertoo, että Varhan tavoitteena on lisätä omaishoitajien määrää kolmellasadalla vuoteen 2026 mennessä.
Toisilla alueilla omaishoidosta maksetaan vasta, kun se on hyvin sitovaa ja raskasta.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä alimmassa hoitopalkkioluokassa edellytetään, että hoitaja sitoutuu hoitoon ympärivuorokautisesti ja asuu samassa taloudessa hoidettavan kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ehdottanut, että alinta hoitopalkkiota saisi, jos hoidettava tarvitsee apua, ohjausta ja muistuttelua pari kertaa päivässä.
– Erot myöntämisperusteissa aiheuttavat eriarvoisuutta omaishoitajien kesken. Eroja on sekä siinä, saako ylipäätään omaishoidon tukea, että maksetussa palkkion määrässä, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa toteaa.
Kun kriteerit omaishoidon tuen saamiseksi ovat tiukat, syntyy paljon epävirallista omaishoitoa. Siis omaishoitoa, josta hyvinvointialue ei maksa hoitajalle mitään.
Lisää yhdenvertaisuutta mittareilla
Petteri Orpon hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteeksi omaishoidon kriteerien yhtenäistäminen.
Sari Kehusmaan mukaan aikeita kansallisten myöntämisperusteiden käyttöönotolle ei tällä hetkellä ole, mutta THL käy hyvinvointialueiden kanssa kriteereistä vuoropuhelua.
Omaishoito on vasta viime vuonna siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille, joten ajoitus kansalliselle uudistukselle voi olla vaikea.
Kehitystä silti tapahtuu. Viime vuodesta lähtien ikääntyneiden palveluntarvetta ja toimintakykyä on kaikilla hyvinvointialueilla arvioitu RAI-mittareilla.
RAI-mittarit lisäävät asiakkaiden yhdenvertaisuutta, koska arvioinnin perusteet ovat läpinäkyvät.
Haapasaaren kiista hyvinvointialueen kanssa kesti lähes puoli vuotta. Kesän alussa hän pääsi RAI-arvion perusteella takaisin korkeimpaan hoitopalkkioluokkaan.
– Toivon päättäjiltä, että vanhuksia ja erityistukea vaativia ihmisiä arvostettaisiin. Tällä hetkellä kriteerit eriarvoistavat ihmisiä.
Teemme juttua ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Kerro kokemuksistasi alla.
Käytämme vastauksia vain luvallasi. Henkilötietoja käsittelevät vain jutun teossa mukana olevat Ylen journalistit.
Kerrothan myös yhteystietosi. Emme siteeraa vastauksiasi ilman, että olemme sinuun erikseen yhteydessä.
