Omaishoitajaliitto on huolissaan vanhustenhoidon leikkauksista ja vastuun siirtämisestä läheisille. Moni nainen jää pois työelämästä hoitamaan läheistään, arvioi asiantuntija.
Monen suomalaisen myönteinen asenne omaishoidon lisäämistä kohtaan ei yllätä asiantuntijaa. Yle kertoi eilen, että lähes joka toisen mielestä aikuisten lasten pitäisi heikon julkisen talouden vuoksi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan.
– Ei se yllätä. Ihmiset suhtautuvat eri tavalla siihen, kuinka omaisista pidetään huolta, sanoo toiminnanjohtaja Sari Tervonen Omaishoitajaliitosta.
Kysymys tosiaankin jakoi suomalaisia. Yhtä moni oli sitä mieltä, ettei lasten vastuuta ikääntyneistä vanhemmista voi enää kasvattaa. Erityisen kriittisiä olivat 55–64-vuotiaat.
– He varmaan jo ajattelevat, joutuvatko itse muiden hoidettavaksi. Moni uskoo, että jos on tiivis hoivan tarve, yhteiskunta pitää huolta ja ottaa koppia.
Samalla Tervonen kuitenkin muistuttaa, että valtaosa ihmisistä suhtautuu myönteisesti läheishoivaan.
– Ei suomalainen yhteiskunta toimisi ilman läheis- ja omaishoivaa.
Luvut tukevat Tervosen arviota. Pysyvää, useasti viikossa tapahtuvaa hoiva-apua antaa yli 300 000 suomalaista. Heistä noin 100 000 on työelämässä ja asuu eri osoitteessa hoidettavan kanssa.
– Meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka tekevät vastuullista hoitoa läheisestään. Lähiyhteisön ja yhteiskunnan täytyisi pitää huoli siitä, ettei kenenkään taakka kasva liian raskaaksi.
Naiset poistuvat työelämästä hoitamaan läheistään
Sopimus hyvinvointialueen kanssa on noin 50 000 ihmisellä, jolloin he saavat omaishoidon tukea. Tervosen mukaan hyvinvointialue-malliin siirtymisen jälkeen kriteerejä tuen piirin pääsemiseksi on tiukennettu.
– Sinne on vaikea päästä, vaikka hoito olisi hyvin sitovaa.
Ylipäänsä hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne on johtamassa vanhustenhoidon leikkauksiin.
– Tästä me ollaan huolissaan. Samaan aikaan kun väestö ikääntyy, ikääntyneiden hoitopalvelukattavuus on heikentynyt aika hurjasti. Vastuuta omaisille ja läheisille kaatuu nyt aiempaa enemmän.
Tervosen mukaan kehitys näkyy työmarkkinoilla. Jos hoivapalvelut eivät pelaa, ihmisiä poistuu työelämästä hoitamaan läheisiään.
– Ja se on hyvin sukupuolittunutta. Naiset jäävät tietyssä iässä pois työelämästä hoivavastuiden takia.
Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja myös muistuttaa, ettei omaishoito ole aina oikea ratkaisu.
– Omaishoitoon liittyy myös kaltoinkohtelua, tahallista tai tahatonta. Se pitäisi tunnistaa, eikä aina nostaa sädekehää omais- ja läheishoidon yläpuolelle.
Katso Yle Areenasta: