Suomessa on alettu käydä luonnonarvoista kauppaa yksityisellä rahalla.
Kyse on siitä, että esimerkiksi yritys maksaa luonnonarvojen parantamisesta vaikkapa metsänomistajalle.
Tällainen markkina on vasta aivan alkutekijöissään, mutta siltä odotetaan paljon.
Ensimmäinen merkittävä kauppapaikka avattiin muutama päivä sitten, ja se on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n luontoarvot.fi-sivusto. Ensimmäisenä MTK:n välittämänä kauppana Pohjois-Karjalan osuuskauppa osti 12 hehtaarin ilomantsilaisen metsäalueen ennallistamisen suoksi.
Luonnonarvomarkkinoista toivotaan ratkaisua, kun luonnon tilaa pitäisi pikaisesti parantaa mutta useimmat valtiot ovat haluttomia tai kyvyttömiä käyttämään siihen rahaa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, Boost-konsortion johtaja Panu Halme sanoo, että kyse on pakkoraosta.
– Jos halutaan edes leikkiä, että luontokadon pysäyttäminen ennen vuotta 2030 on vielä mahdollista, jostain tarvitaan rahaa. Mistä muualta se voisi tulla?
Myös MTK:ssa asiaan panostamista perustellaan sillä, että maanomistajien on erittäin vaikea saada luontotyöhön valtion rahoitusta.
– Valtion rahoitus esimerkiksi suojelun rahoittamiseen on suoraan sanottuna surkeaa tällä hetkellä, MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari sanoo.
Tutkijan mukaan kyse ei ole viherpesusta
Luonnonarvokaupassa maanomistajat voivat ilmoittaa olevansa valmiita parantamaan omistamansa luonnon tilaa esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla sitä rahaa vastaan.
MTK on kouluttanut metsänhoitoyhdistyksiä tekemään käytännön työtä luonnonarvojen parantamiseksi. Kauppaa käydään luonnonarvohehtaareissa, ja työtä valvoo Lupa- ja valvontavirasto.
Todellisuudessa luontoarvot.fi-sivusto ei kuitenkaan ole vielä mikään verkkokaupan tapainen kauppa.
Maanomistaja ei ainakaan alkuvaiheessa voi suoraan tehdä itse ilmoitusta vaan tarvitsee siihen esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen. Palvelussa ei myöskään voi solmia kauppaa. Siitarin mukaan tällaisia ominaisuuksia on tulossa myöhemmin.
Ainakin alkuvaiheessa todennäköisimpiä luonnonarvojen ostajia ovat yritykset. Siitarin mukaan tulevaisuudessa luontoarvot.fi-sivustolle voidaan harkita myös mahdollisuutta joukkorahoitettuihin projekteihin. Esimerkiksi yksityishenkilöt voisivat yhdessä maksaa maanomistajille vaikkapa metsäpalstan ennallistamisesta, ja mukaan voisi päästä pienilläkin summilla.
Panu Halmeen johtama Boost-konsortio on ollut mukana konsultoimassa MTK:ta uuden luonnonarvokaupan kehittämisessä. Hän pitää uutta kauppapaikkaa toimivana avauksena.
– Luonnonsuojelututkijoille on tuottanut valtaisasti hyvää mieltä, että olemme asioista samaa mieltä kuin MTK. Suomessa se ei ole ollut hirveän tyypillistä, Halme sanoo.
Hänen mukaansa olennaista on, että kauppaa käydään vakioiduissa luonnonarvohehtaareissa.
Halmeen mukaan suurin osa yrityksistä ei tee paljonkaan luontoarvojen edistämiseksi, joten edelläkävijöitä pitäisi kannustaa.
– Me tutkijat olemme olleet tosi harmissamme siitä, että edelläkävijäyrityksiä on syytetty viherpesusta.
Toistaiseksi täysin vapaaehtoista
Suomessa selvitetään, voisimmeko olla luonnonarvomarkkinoiden edelläkävijämaita, sanoo ympäristöministeriön yksikönjohtaja Emma Terämä.
Hän uskoo, että MTK:n kauppapaikan tapaisia alustoja voi tulla tulevaisuudessa lisää.
Ympäristöministeriössä on jo pari vuotta tehty paljon työtä asian eteen. Esimerkiksi luonnonarvohehtaarin käsite on jo laissa. Samoin on myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, jossa yritys hyvittää luonnolle aiheuttamaansa haittaa muualla vastaavantyyppisessä luonnossa. Sekin on yksi esimerkki luonnonarvokaupasta.
Luonnonarvomarkkinoita kehitetään muuallakin kuin Suomessa. Esimerkiksi EU:lla on kovat odotukset niiden suhteen.
Terämän mukaan Suomessa ajatus on, että valtiolla olisi kuitenkin rajattu rooli luonnonarvomarkkinassa.
– Valtio voi tukea tällaisen markkinan syntymistä.
Hän pitää tärkeänä alkuvaiheessa myös sitä, että kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta markkinasta.
Terämän mukaan Suomessakin voi myöhemmin olla edessä keskustelu siitä, pitäisikö ekologisen kompensaation olla pakollista joillain aloilla. Hän kuitenkin korostaa, että toistaiseksi minkäänlaista luonnonarvomarkkinaan liittyvää pakkoa ei ole näköpiirissä. Joissain maissa yrityksillä on joissain tapauksissa velvollisuus ekologiseen kompensaatioon.
Ainakin alkuun viranomaisten vastuulla on esimerkiksi sen varmistaminen, että sovitut luonnonarvohehtaarit todella täyttyvät.
Lupa- ja valvontavirastosta kerrotaan, että tähän virastossa on tehty kaksi päätöstä, jotka liittyvät vapaaehtoisen ekologisen kompensaatioon korvaavuuteen. Kuitenkin alkuvuoden aikana useita uusia tapauksia on tullut vireille.
Terämän mukaan luonnonarvomarkkinan kehittyessä täytyy tarkkailla, onko viranomaisilla riittävästi resursseja varmentamiseen ja onko sitä ylipäänsä järkevää pitää niiden vastuulla.
Tutkija toivoisi jonkinlaista pakkoa
Tutkimusprofessori Panu Halme sanoo, että luonnonarvomarkkinan kasvaminen suureksi vaatisi sitä, että joka maakunnassa työskentelisi esimerkiksi elinvoimakeskuksissa tai maakuntaliitoissa ihmisiä, joiden työhön asian edistäminen olennaisesti kuuluisi.
Hän myös uskoo, että tehokkain keino vauhdittaa luonnonarvomarkkinaa olisi se, että yrityksillä olisi pakko hyvittää aiheuttamaansa haittaa.
– Me tutkijat olemme sitä mieltä, että velvoittava ekologinen kompensaatio on paras keino saada luonnonarvokauppa kasvamaan sellaiseksi, että sillä on oikeasti rooli luontokadon pysäyttämisessä.
