Vaarassa olevaa Atlantin lohta sai kalastaa alkukesän aikana Tenon sivujoissa. Syynä on ministeriön työsuma, jonka takia uutta asetusta ei saatu sorvattua ajoissa.
Lohistaan kuuluisan Tenojoen sivujoilla vallitsi alkukesästä lohenpyynnissä ”villin lännen meininki”.
Näin toteaa Utsjoen kirkonkylän vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja Hans Pieski.
– Täällä on porukka kalastanut lohta täysillä kahden lohen päivärajoituksella, Pieski sanoo.
Utsjoki laskee Tenojokeen, jonka lohikanta on heikko ja siksi lohenpyynti on pääsääntöisesti kielletty myös sivujoilla.
Lainsäädännöllisen porsaanreiän ja byrokratian hitauden vuoksi Tenon sivujoissa on kuitenkin saanut kalastaa lohia paikallisten osakaskuntien luvilla. Tenon sivujokien lohestusta rajoittava asetus tuli tänä vuonna voimaan vasta 20. kesäkuuta ja edellinen asetus loppui vuoden vaihteessa.
Tämän takia alkukesästä mikään asetus ei säädellyt sivujokien lohestusta ja 20. kesäkuuta saakka on noudatettu kalastuslakia, jonka mukaan kalastaja on saanut ottaa kaksi lohta päivässä.
Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntija Jarmo T. Huhtamella kertoo, että Metsähallituksen myymät kuntalaisluvat eivät ole sallineet lohen pyyntiä alkukesän aikana.
– Luvilla ei ole ollut mahdollista pyytää lohta, koska se on ollut lupaehdoissa kiellettyä, Huhtamella kertoo.
Lohia nousee jo ennen juhannusta sivujokiin
On epäselvää, kuinka paljon lohia pyydettiin Tenon sivujoista lainsäädännöllisen porsaanreiän avulla, sillä suurin osa lohista nousee esimerkiksi Utsjokeen vasta kuun vaihteessa.
Utsjoen osakaskunnan puheenjohtaja Pieskin mukaan lohestusta on tapahtunut ja sitä on tehty myös verkoilla, mutta lohenpyynnin laajuutta hän ei osaa arvioida.
Lapin Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto toteaa, että lohenpyynnissä kysymys ei voi olla suuresta saalismäärästä.
– Muun muassa Ely-keskuksen paikalla olleilta valvojilta saatujen tietojen mukaan kalastus on kohdistunut pääasiassa muun kalan kuin lohen pyyntiin, Koivisto sanoo.
Tenon loheen erikoistunut Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell kertoo, että lohia nousee jo kesäkuun alussa joihinkin sivujokiin, kuten Utsjokeen ja Vetsijokeen.
Lohien määrää tietenkin vähentää lohikannan heikko tila, jonka takia kalastuskieltokin on voimassa.
– Nyt on harvinaisen huono kausi kokonaisuudessaan, Orell sanoo.
Ministeriöllä kiire monimutkaisen Teno-tilanteen kanssa
Syynä erikoiseen tilanteeseen oli asetuksia valmistelevan maa- ja metsätalousministeriön kiire, erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kertoo.
Tenojoen pääuomaa koskeva Suomen ja Norjan kalastussääntö uusittiin vuosille 2024–2030 ja se saatiin valmiiksi vasta keväällä. Siihen linkittyvä sivuvesiasetus voitiin tehdä vasta sen jälkeen.
– Tämä ei ole ollut hyvä tilanne, mutta pitäisin tätä poikkeuksena, Ruusila sanoo.
Aikaa kului muun muassa lakisääteisiin neuvotteluihin Saamelaiskäräjien kanssa sekä tutkimustiedon hyödyntämiseen.
Ministeriö lupaa parannusta ensi vuoteen
Tenolla on parhaillaan menossa jo neljäs vuosi, kun lohenkalastus on kielletty.
Tutkija Panu Orell ei usko, että alkuvuoden lohestus olisi vaikuttanut Tenon lohen kokonaistilanteeseen, mutta hän pitää tilannetta sekavana.
– Siellä on tällaisia hallinnollis-teknisiä porsaanreikiä, niin eihän se kovin hyvältä tunnu, ja naapurimaassa Norjassa joen toisella puolella sellaista ei voi harrastaa, Orell sanoo.
Ministeriöstä puolestaan vakuutetaan, että ensi vuonna asetus saataneen valmiiksi ennen kalastuskauden alkua.
Tenon tilanne on myös muulla tavalla monimutkainen. Lohestus on kielletty, mutta monet ovat hakeneet poikkeuslupia Ely-keskukselta, jotta saamelaiskulttuurin jatkumista saadaan turvattua.
Lisäksi 20. kesäkuuta aikaan saadussa asetuksessa lohestus Tenon sivujoista Utsjoella ja Vetsijoella sallittiin kahdeksi vuorokaudeksi 1.-3. heinäkuuta.
Utsjokelainen Pieski pitää kahden vuorokauden päätöstä sivuseikkana.
– Tämä, että sattuu valtion pari säälipäivää, on aika koomista siihen verrattuna, että on kalastettu (lohta) yli kolme viikkoa samaan tapaan kuin vuonna 2017, Pieski sanoo.
