Kerro meille, millä sanalla sinä puhut äidistäsi. Autat samalla suomen kielen tutkimusta.
Petri Kivimäki,
Katja Wallenius
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Nyt on aika ottaa selville, mitä sanaa me oikeasti äidistämme käytämme. Onhan äiti monien mielestä suomen kielen kaunein sana.
Kerro meille alempana, mitä sanaa sinä käytät tai olet käyttänyt äidistäsi kotona ja kaveripiirissä. Onko se äiti, äiskä, mutsi vai joku muu?
Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin näin laajasti selvitetty, millä sanalla ihmiset puhuvat äidistään. Keräämme tiedot yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa, joten aineisto jää myös suomen kielen tutkijoiden käyttöön.
Muista, että tässä ei ole oikeata tai väärää vastausta.
Laadimme vastauksista esityksen, josta näkee, mitä äiti-sanaa eri-ikäiset ihmiset käyttävät.
Kerro myös ikäsi, sukupuolesi ja asuinpaikkasi postinumero. Näin saamme selville, käyttävätkö nuoret erilaista sanaa kuin vanhemmat ja onko sukupuolella tai asuinpaikalla merkitystä sille, mitä sanaa käyttää.
Tutkijoille ja Ylelle päätyvät vain antamasi vastaukset sekä ikäsi, postinumerosi ja sukupuolesi.
Nyt vastaamaan!
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
Kiitos kun vastasit. Tiedonkeruun tulokset julkistamme joulun jälkeen.
Tärkeä sana
Vielä sata vuotta sitten ihmiset käyttivät äidistään eri puolilla Suomea useita erityyppisiä ilmaisuja.
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen uskoo, että edelleen ilmenee alueellisia eroja, jotka liittyvät esimerkiksi vanhoihin murre-eroihin.
Lappalaisen mukaan on mielenkiintoista on saada selville, käyttävätkö eri-ikäiset ihmiset äidistään erilaisia nimityksiä.
– Selvitämme myös, onko eroa sillä, puhutteleeko ihminen äitiä suoraan vai kertooko hän äidistään muille. Haluan muistuttaa, että ihan tavalliseltakin tuntuva vastaus tuottaa tärkeää tietoa.
Vaikka äiti on useita kertoja valittu suomen kielen kauneimmaksi sanaksi, ei Hanna Lappalainen usko, että sanan suosio liittyisi ensisijaisesti sanan äänteelliseen muotoon.
– Se kertoo ennen muuta siitä, miten tärkeä äiti on monille meistä.
Yle ja Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaine ovat kahden viime vuoden aikana toteuttaneet kaksi tiedonkeruuta suomen kielestä.
Kaksi vuotta sitten kysyimme, miten ihmiset sanovat minä-pronominin ja vuosi sitten puolestaan, millä sanalla ihmiset tervehtivät toisiaan.
Niiden tuloksista on professori Hanna Lappalaisen mukaan ollut jo nyt suuri hyöty suomen kielen tutkimukselle.
– Näistä aineistoista on valmistunut jo useita opinnäytetöitä ja lisää on tulossa. Myös varttuneemmat tutkijat ovat parhaillaan näiden aineistojen kimpussa.
