Ekonomistit ovat eri mieltä palkankorotusvaatimuksista. Ensi viikolla lakkoihin liittyvät myös Finnairin lentäjät.
Teollisuusliiton ja toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto Pron lakot alkoivat tänään tiistaina. Lakkoja järjestetään kuutena päivänä.
Tästä voit katsoa, missä lähipäivinä lakkoillaan.
Työtaisteluilla yritetään vauhdittaa jumiin menneitä työehtosopimusneuvotteluita.
Lakot alkavat näkyä ensi viikolla lentokentillä, kun Finnairin lentäjät liittyvät työtaisteluihin maanantaina ja keskiviikkona 9. ja 11. joulukuuta.
Finnair peruu lakkopäivinä yhteensä yli 300 lentoa.
Lokakuussa neuvotteluihin saatiin lisää höyryä, kun Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n liitot ilmoittivat yllättäen tavoittelevansa seuraavalle kahdelle vuodelle yhteensä kymmenen prosentin palkankorotuksia.
Kysyimme kahdelta ekonomistilta, onko kymmenen prosentin palkankorotusprosentti kohdallaan vai uhkaako se Suomen kilpailukykyä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen pitää palkankorotusvaatimusta ylimitoitettuna.
– Kyllä se on liian korkea. Etla ennustaa ensi vuodelle 3,2 prosentin talouskasvua. Jos palkankorotus olisi samaa luokkaa, Suomen kilpailukyky voisi säilyä.
Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta ei halua antaa tarkkoja prosenttilukuja siitä, mikä olisi sopiva palkankorotus. Hän jättää asiasta sopimisen liitoille.
Taustalla kuitenkin vaikuttavat Malirannan mukaan Suomen kilpailijamaiden – etenkin Saksan korkeat palkankorotukset viimeisten vuosien aikana.
Suomessa sen sijaan palkankorotukset ovat olleet tähän mennessä maltillisia, Maliranta arvioi.
– Meidän kustannuskilpailukykymme pysyy kohtuullisella tasolla, jos palkkojen korotuslinja on suurin piirtein samalla tasolla kuin meidän kilpailijamaissa.
Kauhanen: Suomessa on alhaisempi tuottavuus
Etlan Kauhanen ei hyväksy suoraa vertailua Saksaan ja Ruotsiin. Maat ovat monin tavoin erilaisia.
– Vaikka muissa Euroopan maissa saattavat korotukset olla vähän korkeampia, meillä on heikompi tuottavuuskehitys, mikä rajoittaa meidän palkankorotusvaraamme.
Maliranta arvioi, että palkansaajat hakevat kaksinumeroista korotusta, koska takana on kova inflaatio eli hintojen nousu. Nyt haetaan hyvitystä siihen.
– Historiallisesti ensimmäinen vaatimus on harvoin se, mikä lopulta toteutuu.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on myöntänyt, että palkankorotukset voivat ensi vuonna hieman alentaa Suomen kilpailukykyä.
Palkankorotuksilla saataisiin kuitenkin Elorannan mukaan kotimainen kysyntä elpymään, ja kun ihmiset ryhtyisivät kuluttamaan, se helpottaisi myös yrityksiä.
Työnantajat puolestaan ovat vedonneet Suomen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen: käänne kohti parempaa näyttää siirtyvän jatkuvasti pidemmälle tulevaisuuteen.
Maliranta toivoo loppua ”pukkihyppelylle”
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila ehdotti Ylen Politiikkaradiossa, että tilanteen tasapainottamiseen pitäisi käyttää useampi vuosi. Etlan Kauhanen on samoilla linjoilla.
Uudenlainen palkkasota: Mihin johtaa kovien vaateiden iskeminen pöytään?
– Meidän arviomme mukaan inflaatio kuitenkin on hidastumassa siinä määrin, että ensi vuonna, jos palkankorotukset ovat siinä kolmen prosentin kieppeillä, niin ne kyllä parantavat ostovoimaa.
Laboren Maliranta arvioi, että kansalaisten ostovoimaan vaikuttavat monet asiat: palkankorotukset ja inflaatio ovat toki osatekijöitä.
– Jos me ajattelemme ostovoimaa koko kansantalouden tasolla, on sen yksi keskeinen erä tietysti se, että työllisyys kehittyy. Työvoiman kysyntä on alentunut ja se vaikuttaa ostovoimaan.
Maliranta muistuttaa, että nyt on kyse muustakin kuin palkoista. Systeemi on hänen mielestään mennyt sekaisin.
– Pitkällä aikavälillä kansantalouden kehitykselle ei ole hyödyllistä, että palkkojen sopiminen menee tämmöiseksi pukkihyppelyksi. Mitä pikemmin päästäisiin tilanteeseen, jossa korotuksia alettaisiin taas koordinoida – sitä parempi.
Paluuta keskitettyihin tuloratkaisuihin ei näytä kuitenkaan olevan näköpiirissä sen jälkeen, kun työnantajaa edustava Elinkeinoelämän keskusliitto irtautui systeemistä 2016.
Sen jälkeen palkoista on sovittu liittokohtaisesti.
