Nuoret nousevat kyvyt ovat puolueille arvokkaita.
Monessa puolueessa keski-ikä on korkea, ja lupaavat poliitikonalut halutaan pitää riveissä.
Siksi heistä käydään myös kovaa kilpailua.
Kysyimme kuuden suurimman puolueen vaikuttajilta arvioita siitä, keillä nuorilla on potentiaalia nousta urallaan politiikan ykköskaartiin.
Juttuun valittiin alle 30-vuotiaita lupaavia poliitikkoja, jotka eivät vielä ole kansanedustajia.
Elina Riutta, 27, kokoomus
Elina Riutan kuvaillaan ”istuneen turvallisuus- ja ulkopolitiikan pöydissä” jo parikymppisestä.
Riutta valmistui valtiotieteiden maisteriksi viime vuonna. Opintojen aikana Riutalle valkeni, että hän haluaa toimia politiikassa.
Samalla kirkastui myös puoluevalinta. Siinä painoi etenkin kokoomuksen profiloituminen turvallisuuskysymyksissä.
– Isänmaallisuus ja maanpuolustus ovat jo pienestä pitäen olleet meillä kahvipöydässä läsnä, Riutta kertoo.
Riutan tehdessä puoluevalintansa Venäjä ei ollut vielä aloittanut täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Hän koki, että muissa puolueissa turvallisuutta pidettiin tuolloin ”outona” tai ”tarpeettomampana” teemana.
Ensimmäiset vaalit hänelle olivat Helsingin yliopiston edustajistovaaleissa vuonna 2022.
– Silloin ääniä ei tullut kuin kavereilta, Riutta naurahtaa.
Tätä nykyä Riutta on kansanedustaja Tere Sammallahden (kok.) eduskunta-avustaja.
– Haluan olla mukana kantamassa vastuuta yhteisistä asioista.
Kokoomuksesta nostetetaan esille lupaavina nuorina myös muun muassa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki, erityisavustaja Dani Niskanen ja opiskelija Oskari Heinonen.
Nanna Väätäinen, 20, perussuomalaiset
Nuoresta iästään huolimatta kuopiolainen Nanna Väätäinen on ehtinyt jo moneen. Hän on ollut perussuomalaisten ehdokkaana niin eduskunta- kuin EU-vaaleissakin.
– Olen aina ollut sellainen ihminen, että minulla on paljon mielipiteitä ja uskallan yleensä sanoa ne ääneenkin.
Väätäinen tuntee paloa sote-kysymyksiin, perhepolitiikkaan, maahanmuuttoasioihin ja talouteen.
16-vuotiaana hän lähetti hakemuksen perussuomalaisen nuorisojärjestön jäseneksi.
– Perussuomalaiset on mielestäni ainoa sellainen puolue, joka oikeasti haluaa ajaa Suomen ja suomalaisten etua eikä vain omaa tai oman viiteryhmän etua.
Väätäisen tavoite on päästä joskus kansanedustajaksi, mutta ensiksi hän haluaa vaikuttaa alue- ja kuntapäättäjänä. Hän on rakentanut tunnettuuttaan sosiaalisessa mediassa.
Esimerkkejä löytyy läheltä. Perussuomalaiset kansanedustajat Miko Bergbom ja Joakim Vigelius nousivat eduskuntaan alle kolmikymppisinä yli 10 000 äänen poteilla.
Väätäinen kokee, että somesta on poliitikon uralla etenemisessä ainakin merkittävästi etua.
– Toki kaikkien kohdalla se ei ole pakollista. Esimerkiksi kansanedustaja Teemu Keskisarjalla (ps.) ei ole käsittääkseni mitään somekanavia.
Perussuomalaisista nostetaan potentiaalisina niminä esiin myös muun muassa PS-nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen, Uudenmaan PS-nuorison puheenjohtaja Christian Forsman sekä eduskunta-avustaja Ami Kimanen.
Raisiolaisen Aleksi Suron tulevaisuuden haaveissa siintää Arkadianmäki.
– Politiikka on kuitenkin arvaamaton laji, hän huomauttaa.
Suro on elänyt yksinhuoltaja- ja uusioperheessä ja tehnyt koulun ohella töitä 16-vuotiaasta. Hän näki jo nuorena, kuinka erilaisista taustoista ihmiset tulevat.
Poliittiseen kiinnostukseen vaikutti myös se, että Suron isäpuolella oli taustaa pankkimaailmassa ja ammattiliittopuolella.
Suro hakeutui nuorisovaltuustoon ja oppilaskuntatoimintaan. Puolueet alkoivat kilpailla hänestäkin.
– Olisiko neljästä vai viidestä puolueesta soiteltu viime kuntavaalien aikaan, että no miten on, lähdetkö ehdolle. Sitten demareille vastasin, että voisinpa vaikka lähteäkin.
Suro koki, että puolueen arvot vastaavat parhaiten hänen omiaan.
Reittejä politiikkaan on useita, hän sanoo. Osa nuorista nousee politiikkaan yhteiskunnallisella aktiivisuudella, osa oman ammattitaustansa kautta ja osalla ponnahduslautana voi toimia some.
– Raisio on 25 000 asukkaan kaupunki, joten täällä toimii esimerkiksi aika hyvin se, että jakaa kortteja ihmisten postiluukkuihin tai kampanjoi torilla.
SDP:stä arvioidaan, että politiikan ykköskaartiin on mahdollisuuksia myös muun muassa Demarinuorten puheenjohtajalla Emilia Kangaskolkalla, espoolaisella opiskelijalla Haedeh Waysilla ja opiskelija Anni Laitisella Mikkelistä.
Otto Suhonen, 22, keskusta
Nuori Matti Vanhanen. Näin kuvaillaan Nurmijärven nuorinta kunnanvaltuutettua Otto Suhosta.
Suhonen ymmärtää, mistä se kumpuaa.
– Se on ihan hauska vertaus, koska olemme Matin kanssa molemmat hyvin pitkiä. Tietysti olemme myös samalta paikkakunnalta, ja hän on kunnanhallituksessa henkilökohtainen varajäseneni. Matti on myös jonkin verran sparrannut minua.
Hän sanoo, ettei ole ikinä ollut ”ääri-ihminen” tai kokenut vahvasti, että olisi oikeistolainen, vasemmistolainen, konservatiivi tai liberaali.
– Lähes kaikissa muissa puolueissa kuin keskustassa on vahva yhteys johonkin näistä aatteista, hän perustelee.
Suhosen tie johti Nurmijärven nuorisovaltuustoon, joka toimi hänelle ”kuntapolitiikan korkeakouluna”. Hän on myös Keskustanuorissa, jota kuvailee ”yleispolitiikan korkeakouluksi”.
Muina nuorina kykyinä puolueesta mainitaan Keskustanuorten viimeaikaisia puheenjohtajia, mutta myös esimerkiksi eduskunta-avustaja Roosa Grönberg ja Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Suhonen tietää, että taitavia nuoria saatetaan politiikassa kosiskella useampaan puolueeseen. Hän ei ole kuitenkaan huomannut, että nuoret itse pyrkisivät kyynärpäätaktiikalla eteenpäin.
– Politiikkaan kuuluu, että välillä kisataan, välillä voitetaan, välillä hävitään, mutta minkäänlaista rumaa peliä, että yritettäisiin kaivaa maata toisen nuoren potentiaalisen ihmisen alta, en ole ainakaan omassa puolueessa havainnut.
Akseli Tiitta, 24, vihreät
Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYLin avainpaikat ovat tehtäviä, joista on ponnistettu merkittäviin asemiin. SYLin pääsihteerinä toimi aikoinaan pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja puheenjohtajana Nokian ex-johtaja Jorma Ollila.
SYL edustaa yli 130 000:ta opiskelijaa. Viime vuoden puheenjohtajan tehtävää hoiti Akseli Tiitta. Hänellä kuvaillaan olevan kykyjä aivan politiikan huipulle.
Päätöksen puoluepolitiikkaan lähdöstä Tiitta teki kuitenkin vasta aivan hiljattain.
Häntäkin on houkuteltu monen puolueen riveihin.
Lopulta päätös osui vihreisiin, jonka ehdokkaana hän päätti lähteä kuntavaaliehdokkaaksi.
– Ajattelen vihreitä Suomen ainoana arvoliberaalina kansanliikkeenä, joka pystyy tekemään tulevaisuus edellä politiikkaa ja ravistelemaan tätä yhteiskuntaa.
Taloustiedettä opiskeleva Tiitta haluaa nostaa esiin markkinamyönteisyyttä ja kestävää kasvua.
Poliittisesta aktiivisuudesta pitäisi hänen mukaansa puhua myönteisempään sävyyn.
– Puolueeseen liittyminen tai vaaleissa ehdolla oleminen saattaa tuntua nuoresta todella lopulliselta. Että sitten on leima laitettu otsaan ja siitä on vaikea päästä eroon.
Tiitta itsekin haluaa työskennellä urallaan myös elinkeinoelämässä.
Vihreistä arvioidaan, että mahdollisuuksia merkittäviin poliittisiin tehtäviin on myös esimerkiksi SYLin vuoden 2025 puheenjohtajalla Anselmi Auramolla, eduskuntavaaliehdokkaana olleella Kaapo Haapasella ja rovaniemeläisellä Unna Eteläisellä.
Jenny Kasongo, 29, vasemmistoliitto
Kun Jenny Kasongo syntyi vuonna 1995 Joensuussa, skinit herättivät pelkoa kaupungissa.
Vastikään Kongosta Joensuuhun tullut perhe katsoi parhaaksi muuttaa Helsinkiiin.
Tämä vaikutti siihen, että Kasongo aktivoitui myöhemmin poliittisesti.
– Kun vanhempani ovat kertoneet nuoruudessani tätä tarinaa, heräsi siitä vähitellen ajatus, että haluaisin Suomen olevan paljon turvallisempi paikka kaikille taustoista huolimatta.
Päätös vasemmistoliittoon liittymisestä syntyi vasta noin vuosi sitten. Kasongon mielestä se edistää puolueista parhaiten ”pienen ihmisen” asiaa.
Konkreettista tavoitetta tietystä tehtävästä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien ääniharavalla ei ole.
Nyt hänkin on ehdolla kuntavaaleissa.
Kasongo on huolissaan vähemmistöihin kuuluvien nuorten pääsystä politiikkaan.
– Saan heiltä yksityisviestejä. Heitä kiinnostaisi lähteä politiikkaan, mutta sosiaalisen median meininki ja poliitikkojen saama raadollinen palaute pelottaa.
Vasemmistoliitosta nousevina kykyinä mainitaan myös esimerkiksi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen, Joensuun kaupunginvaltuutettu Maija Kuivalainen ja tamperelainen opiskelija Lauri Lindén.
