Israelin iskut Hizbollahin viestintälaitteisiin ovat kirvoittaneet keskustelun siitä, oliko kyse terrorismista. Jos oli, niin tuleeko silloin puhua valtioterrorismista, koska iskujen tekijä on Israel?
Akateemikko ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi huomauttaa, ettei valtioterrorismille ole oikeudellista määritelmää.
Sen pohtiminen on pikemminkin poliittista ja ulkopoliittista puhetta, Martti Koskenniemi arvioi.
Valtioterrorismilla tarkoitetaan yleensä sitä, että valtio tai valtiollinen toimija sortaa, alistaa tai eliminoi henkilöitä tai ihmisryhmiä.
Koskenniemi huomauttaa kuitenkin yhden asian heti kärkeen.
– Iskut Libanonissa kalpenevat sen rinnalla, mitä Israel tekee Gazassa. Se on todennäköisesti kansanmurha.
Umpimähkäisyys on merkki sotarikoksesta
Martti Koskenniemi tulkitsee Israelin toimia puhtaasti kansainvälisten sopimusten valossa. Niissä kielletään siviiliväestön terrorisoiminen.
– Siviilien terrorisoimisessa on kyse sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Koskenniemi huomauttaa, että Geneven sopimuksen perusperiaatteena on umpimähkäisten iskujen kieltäminen erikseen. Hän katsoo Israelin Libanonissa tekemien iskujen rikkovan Geneven sopimusta juuri umpimähkäisyyden vuoksi.
– Ei voi tietää, keneen puhelimessa tai hakulaitteessa tehty isku lopulta kohdistuu. Niitä on ympäri julkista ja yksityistä tilaa, siksi siviilejä on kuollut.
Koskenniemi muistuttaa, että Israel on myös mukana siinä konventionaalisten aseiden kieltosopimuksessa, joka kieltää räjähdysansojen asettamisen tilaan, jossa sivullinen voi vahingoittua.
Hänen mukaansa Libanonin laiteräjähdysten iskussa Israel rikkoi monia selkeitä sodankäynnin sääntöjä. Lakiteknisesti isku siis oli Koskenniemen mukaan rikos, mutta poliittinen puoli on hähmäisempi ja tulkinnanvaraisempi.
– Pitääkö asiasta tehdä sellainen poliittinen johtopäätös, että Israel on terroristivaltio, enpä tiedä.
Jos kohta valtioterrorismin määrittely on epämääräistä, niin helppoa ei ole myöskään tulkita sitä, mikä ylipäänsä on terrorismia. Israelin ja Hizbollahin kohdalla osapuolten sotilaallisen voiman ja kansainvälisen aseman luoma epäsuhta lisää vaikeutta tulkita tapahtumia.
Martti Koskenniemi sanoo, ettei juristeilla ole oikeutta pidättää itselleen sitä, miten terrorismista puhutaan. Hän on huomannut, että etenkin mediassa käytetään voimakkaita termejä, sillä terrorismista puhuminen vetoaa tunteisiin.
Sillä saa herätettyä yleisön huomion.
– Täytyy itse pitää pää kylmänä ja katsoa, mitä sopimukset sanovat. Murha on murha. Tavallaan se riittää itselle sen asian ratkaisemiseksi.
Operointia harmaalla vyöhykkeellä
Juristin tapa katsoa terrorismiksi tulkittavia tapahtumia on jo aikaa sitten jäänyt alakynteen. Kielenkäyttö on muuttunut erityisesti Yhdysvalloissa syyskuussa 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen.
Emeritusprofessori Koskenniemi sanoo, että Yhdysvallat alkoi sen jälkeen luoda harmaata vyöhykettä, joka sijoittui varsinaisen rikosoikeudellisen ja poliisitoiminnan sekä sodankäynnin välimaastoon.
– Yhdysvallat etsi ympäri maailmaa poliittisia vastustajia, joita kutsuttiin terroristeiksi. Heitä ja heidän lähipiiriään sitten surmattiin.
On hämärtynyt se, että sodan oikeussäännöt jäsentävät sodan aikana tapahtuvaa toimintaa. Rauhan ajan toimintaa koskevat rikosoikeus ja poliisin toiminta. Kun oikeudellinen maailma on hämärtynyt, niin vahvat valtiot ja toimijat voittavat.
– Ne hyötyvät, joilla on resursseja ja teknisiä välineitä ja jotka haluavat tehdä, mitä haluavat.
Räjähtelevätkö hakulaitteet pian muuallakin?
Halu, resurssit ja tekninen kyky ovat yhdistyneet mitä suurimmassa määrin juuri Israelin toiminnassa. Gazan sota on johtanut siihen, että Israelin poliittinen ja sotilasjohto ovat syytteessä sotarikoksista ja kansanmurhasta.
Viimeaikaisia tapahtumia Libanonissa voi tavallaan tulkita niin, että Israelin johto ei enää välitä oikeudellisesta puolesta senkään vertaa, koska heitä jo syytetään raskaimman mukaan, Koskenniemi sanoo.
– Näyttää siltä, että Israelin poliittinen ja sotilasjohto ei välitä siitä.
Martti Koskenniemi muistuttaa tuoreimmasta syytteestä, jossa Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Israelin miehitys Länsirannalla on laiton.
– Tavallaan koko Israelin suhde arabimaailmaan perustuu laittomaan toimintaan. Se on Israelille tavattoman epämiellyttävä ja traaginen tilanne.
Israel on alueen vahvin valtio, ja se on luonut tilanteen, jossa se voi tehdä ihan mitä tahansa.
Martti Koskenniemen mielestä on huolestuttavaa, jos Israel pärjää tässä ja kykenee luomaan tilanteen, jossa mitkään normit eivät sitä koske.
Tämä voi johtaa siihen, että muut vahvat toimijat seuraavat perässä ja ajattelevat, että jos normit eivät koske Israelia, niin eivät ne koske meitäkään, Koskenniemi sanoo.
– Jos viestintälaitteita voi räjäytellä Lähi-idässä, niin kyllä niitä voi räjäytellä muuallakin.
Korjattu 20.9. klo 18.37 Yhdysvaltain terrori-iskujen vuosiluvuksi 2001.
