Suomen ääriliikkeiden toiminta on nyt pinnalla monesta syystä.
Äärioikeistolaiset ryhmät väittävät, että äärivasemmistolaiset ovat polttaneet heidän kokoontumispaikkansa Hyvinkäällä. Poliisi selvittää tapausta tuhotyönä.
Tilanne voi kiristää ryhmien välejä, ja se saattaa näkyä itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa.
Äärioikeistoa on tutkittu enemmän kuin äärivasemmistoa. Tämä johtunee muun muassa siitä, että äärioikeiston aiheuttama turvallisuusuhka on arvioitu suuremmaksi.
Mitä oikeastaan tarkoitetaan äärivasemmistolla ja miten se toimii Suomessa? Kysyimme asiasta tutkijoilta, Helsinki ilman natseja -koalitiolta ja suojelupoliisilta.
Tutkijat pitävät termiä ongelmallisena
Ääriliikkeiden määrittely on haastavaa myös alan tutkijoille.
Populismiin ja salaliittoteorioihin perehtynyt uskontotieteilijä, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja aktivismia tutkinut tutkijatohtori Georg Boldt pitävät äärivasemmisto-termiä ongelmallisena. Pyrhönen ja Boldt ovat molemmat Helsingin yliopiston tutkijoita.
Heidän mukaansa haasteena on se, että sana rinnastaa äärivasemmiston äärioikeistoon. Ikään kuin ne olisivat samalla tavalla toimivia ryhmiä, joilla on vastakkaiset tavoitteet.
Boldtin mukaan ulkoparlamentaarisen oikeiston ja vasemmiston tavoitteet ja keinot eroavat toisistaan. Äärioikeisto tavoittelee etnisesti yhtenäistä valtiota ja demokratian kumoamista väkivaltaa käyttäen.
Boldt sanoo, että useat äärivasemmistoon liitetyt ryhmät ovat sen sijaan sitoutuneet demokraattisiin periaatteisiin ja väkivallattomuuteen.
– Ne voivat käyttää kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa osana poliittista toimintaa, mutta se ei yleensä tarkoita henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa, Boldt toteaa.
Pyrhösen mukaan se, mitä äärivasemmistolla tarkoitetaan, riippuu paljon siitä, kuka sanaa käyttää.
Ääriliikkeeksi nimeäminen voi Pyrhösen mukaan olla myös poliittisen retoriikan keino, jossa pelataan vastakkainasettelulla.
Äärivasemmiston väkivalta kohdistuu äärioikeistoon
Pyrhösen ja Boldtin mukaan ääriliikkeestä puhutaan silloin, kun henkilö pyrkii ideologisiin tavoitteisiinsa epädemokraattisilla keinoilla, kuten käyttämällä fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai sillä uhkailua.
Vaikka äärivasemmisto-termi on ongelmallinen, Pyrhönen ja Boldt eivät kiistä tällaisten ihmisten olemassaoloa. Heidän määränsä arvioiminen on haastavaa, koska siitä ei ole tarkkaa tutkimusta.
Pyrhönen arvioi, että Suomessa on ainakin muutamia kymmeniä, ehkä jopa toistasataa äärivasemmistolaista henkilöä.
He ovat valmiita käyttämään väkivaltaa antifasismin nimissä. Pyrhösen mukaan äärivasemmiston väkivalta kohdistuu nimenomaan äärioikeistoon ja uusnatseihin.
Pyrhösen mukaan äärioikeistoa vastustavissa mielenosoituksissa on usein mukana joukko, joka varautuu yhteenottoihin äärioikeiston kanssa. He eivät ole järjestämässä näitä tapahtumia, mutta pyrkivät puolustamaan omaa väkeään.
– Äärivasemmistolaiset voivat tulla mielenosoituksiin naamioituneina ja kantaa astaloita tai pippurisumutetta, Pyrhönen kertoo.
Supon eli suojelupoliisin Ylelle antaman lausunnon mukaan äärioikeiston lisäksi myös äärivasemmiston väkivaltainen toiminta voi olla uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle mielenosoitusten yhteydessä.
– Esimerkiksi provosoimalla tai hakeutumalla yhteenottoon vastustajiksi miellettyjen tahojen kanssa, kuten äärioikeistolaisten mielenosoittajien, suposta kommentoidaan sähköpostitse.
Supon mukaan äärivasemmiston toiminta Suomessa on pääosin väkivallatonta. Supo pitää äärivasemmiston muodostamaa terrorismin uhkaa matalana. Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on supon mukaan sen sijaan kohonnut.
Äärivasemmisto käyttää Varisverkostoa
Suojelupoliisi tai tutkijat eivät nimeä mitään yksittäistä ryhmää äärivasemmistoksi.
Supon mukaan äärivasemmistolainen toiminta Suomessa keskittyy pääasiassa radikaalin antifasistisen toiminnan ympärille sekä Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n toiminnan tukemiseen.
Pyrhösen mukaan äärivasemmisto ei ole yhtä organisoitunutta kuin äärioikeisto, vaan toiminta on verkostomaista.
Esimerkiksi Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät eivät Pyrhösen ja Boldtin mukaan ole äärivasemmistoa. Sen järjestäjinä on koalitio, johon kuuluu A-ryhmä, Aurora Helsinki ja Varisverkosto.
– Voisi ennemminkin puhua ulkoparlamentaarisesta vasemmistolaisesta ja anarkistisesta toiminnasta. Tosin suuri osa tapahtuman osallistujista ei varmaankaan ole ollut muuten näiden ryhmien kanssa tekemisissä, Boldt sanoo.
Pyrhösen mukaan antifasistinen Varisverkosto on yksi äärivasemmiston verkostoitumiskanava.
– Se ei ole äärivasemmiston verkosto, mutta äärivasemmistolaiset käyttävät sitä toistensa löytämiseen.
Helsinki ilman natseja -koalitio: Emme pyri yhteenottoihin
Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen taustajoukot kertovat Ylelle lähettämässään viestissä hyväksyvänsä kansalaistottelemattomuuden. Sen tarkemmin he eivät ole muotoilleet kantaansa lainvastaiseen toimintaan.
Mielenosoituksen järjestävä koalitio kertoo, että tavoitteena on viedä tilaa 612-marssilta.
Viime itsenäisyyspäivänä poliisi takavarikoi äärioikeistoon liitettyyn Suomi herää -mielenosoitukseen osallistuneilta muun muassa veitsen, pyrotekniikkaa ja hammassuojia.
Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät tiedostavat väkivallan riskin. Heidän mukaansa väkivalta ei kuitenkaan ole heidän tavoitteensa.
– Emme pyri yhteenottoihin äärioikeiston kanssa, ryhmä viestittää.
