Uusi tartunta on löydetty nyt myös Euroopasta. Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus suosittelee valmiuden parantamista apinarokkoa varten.
Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus ECDC suosittelee valmiuden parantamista apinarokon (kansainväliseltä nimeltään mpox) suhteen. ECDC tiedotti tänään perjantaina, että EU- ja ETA-maissa todennäköisesti nähdään enemmän Afrikasta tuotuja rokkotapauksia.
Pari vuotta sitten Euroopassakin levisi apinarokkoa. Se on ollut kuitenkin tautimuotoa, joka on tautina lievempi kuin nyt leviävä.
Onko Suomessa varauduttu viruksen leviämiseen? Näin vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma Radio Suomen Päivän haastattelussa:
– Paremmin on varauduttu nyt kuin silloin kaksi vuotta sitten. Nyt meillä on rokote ja sitä on hyvin saatavilla. On tietoisuutta ja oheistuksia, ja riskiryhmiä on melko hyvin saatu tavoitettua, Lakoma muistuttaa.
Entä pitääkö tilanteesta olla huolissaan? Euroopan tautikeskus on arvioinut riskin EU:n ja ETA-maiden kansalaisille pieneksi. Silti epävarmuutta apinarokon vakavamman muodon leviämiseen on.
– Suomen kannalta riski on pieni, mutta riskiryhmien rokottautuminen on yhä tärkeää.
Euroopassa riski saada virus seksin välityksellä
Euroopassa esiintyy edelleen apinarokon niin sanottua vanhaa tautilinjaa, joka lähti leviämään kaksi vuotta sitten. Sille ominaista oli seksin välityksellä tarttuminen, Lakoma muistuttaa.
Nyt Afrikassa leviävä tautimuoto on jo 1970-luvulta lähtien levinneen apinarokon perinteisemmän viruksen muoto. Yleensä se on siirtynyt eläimestä ihmiseen. Kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa sen on havaittu siirtyvän myös seksiteitse, kuten Euroopassa aiemmin levinnyt tautimuoto.
– Epidemia on alueellinen. Toki oli oletettavissakin, että tällaisia yksittäisiä tapauksia voi tulla, joissa tartunta on saatu epidemia-alueella. Jos se leviäisi tännekin, niin se leviäisi samalla tavalla niin kuin tämä toissavuotinen epidemia, Lakoma arvioi.
ECDC arvioi, että pitkäkestoisen apinarokon leviämisen todennäköisyys Euroopassa on erittäin pieni, jos tapaukset diagnosoidaan ja niihin reagoidaan nopeasti. Korkeaa valmiustaso on myös pidetävä yllä.
Virus on viime kuukausina levinnyt Keski-Afrikassa, ja torstaina illalla uutisoitiin Ruotsista löytyneestä apinarokkotapauksesta. Tänään perjantaina Pakistanin terveysministeriö vahvisti maasta löytyneen apinarokkotapauksen. Molemmat ovat apinarokon uutta muunnosta, jota ei ole vielä löytynyt muualta kuin Afrikasta. Ruotsin tartunta oli saatu Afrikasta, Pakistanin Persianlahdelta.
Tällä hetkellä Euroopassa riski saada virus on seksin välityksellä, Lakoma arvioi.
– Riskiryhmässä on, jos on miesten välistä seksiä ja jos on useita seksikumppaneita. Tämä on pääasiallinen riskiryhmä.
Rokotusta suositellaan riskiryhmille
ECDC:n mukaan epidemia-alueelle matkaavilla ihmisillä on riski sairastua tautiin. Lisäksi on olemassa myös kohtalainen riski saada tartunta Afrikasta tuoduista tapauksista.
Apinarokko on zoonoosi, ja sitä esiintyy villieläimissä epidemia-alueella.
– Ja jos niiden, jyrsijöiden pääasiassa, kanssa on tekemisissä, taudin voi saada. Tartunta vaatii hyvinkin läheisen kontaktin.
Rokotusta THL suosittelee riskiryhmille sekä taudille altistuneille.
– Riskiryhmien on tärkeää hankkia rokotus. Oman hyvinvointialueen kautta rokotteen voi saada, Lakoma muistuttaa.
Terveyshätätilan julistaminen ei ole tavatonta
WHO on julistanut apinarokon takia terveyshätätilan. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?
– Sitä, että tilanne saa julkisuutta ja helpottaa epidemian hoidon koordinointia ja erityisesti rahoituksen kanavointia, Lakoma kiteyttää.
Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että WHO julistaa globaalin terveyshätätilan.
– Tämä on kahdeksas kerta, kun se julistetaan vuoden 2009 jälkeen. Silloin se julistettiin sikainfluenssan vuoksi.
Myös ebolaepidemian, zikavirukset ja koronaviruksen takia on julistettu terveyshätätila. Apinarokon takia julistettiin myös aiemmin hätätila, joka päättyi viime vuoden toukokuussa. Julistus antaa työkaluja terveydenhoidon ammattilaisia. Sen tarkoitus on hillitä epidemiaa.
