Vaimea, vaisu, vähitellen vahvistuva.
Näillä sanoilla Suomen Pankki kuvailee euroalueen taloutta tuoreessa ennusteessaan. Euroalueella – eli niillä 20 EU-maalla, joiden valuutta on euro – ei siis vaikuta menevän taloudellisesti kovin hyvin. Talouskasvu on ollut viime vuodet heikkoa, eikä selvää muutosta ole näkyvissä.
Onneksi hyviäkin uutisia on. Yksi niistä on inflaation eli yleisen hintojen nousun hidastuminen.
Euroalueella on kuitenkin nyt useampi uhka, jotka synkistävät ennusteita tälle vuodelle.
Joidenkin arvioiden mukaan käsillä on jopa uusi eurokriisin mahdollisuus.
Käymme tässä jutussa läpi euroalueen talouden kolme suurinta uhkaa ja sen miten ne voivat heijastua Suomeen. Juttua varten on haastateltu tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikköä Juho Koistista ja tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikköä Päivi Puontia.
1. Synnyttävätkö Ranskan velkahuolet eurokriisin?
Yksi euroalueen suurimmista epävarmuuksista liittyy Ranskan poliittiseen kaaokseen. Maassa toimi viime vuoden aikana peräti neljä hallitusta. Poliitikot ovat erimielisiä erityisesti siitä, mitä Ranskan julkiselle taloudelle pitäisi tehdä, eikä tämän vuoden budjetista ole vieläkään päästy sopuun.
Ranska on velkaantunut roimasti. Luottoluokitusyhtiöt ovat laskeneet maan luokitusta, ja samaan aikaan Ranska joutuu maksamaan sijoittajille aiempaa suurempaa korkoa rahoituksestaan eli lainoista, joita se hakee markkinoilta julkisen talouden tukemiseksi.
Etlan Päivi Puonti kuitenkin painottaa, ettei Ranskan tilanteessa ole tapahtunut nopeaa käännettä huonompaan vaan velkaantuminen on ollut tiedossa pitkään.
Mistään dramaattisesta asiasta, kuten uuden eurokriisin alkamisesta, ei Puonnin mukaan ole kyse.
Myös Laboren Juho Koistinen rauhoittelee puheita uudesta eurokriisistä.
Hänkään ei usko, että Ranskan rahoitusasema voisi romahtaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Kreikan noin 15 vuotta sitten. Enemmänkin kyse on siitä, että markkinoilla odotetaan Ranskalta nyt uskottavia suunnitelmia julkisen talouden tasapainottamiseksi, Koistinen sanoo.
Muutenkaan Ranskaa ei päästettäisi luisumaan kriisiin. Jos sopeutustoimista ei päästä Ranskassa sopuun, katseet kääntyisivät Euroopan keskuspankkiin.
– Se jää tässä nähtäväksi, pitääkö Euroopan keskuspankin muuttaa suunnitelmiaan valtion velkakirjojen osto-ohjelmista. Se saattaa joutua palaamaan jo lopetettuihin ohjelmiin, Koistinen sanoo.
2. Saksan sitkeät ongelmat koskettavat etenkin Suomea
Ranskan lisäksi myös Saksassa on epäselvä poliittinen tilanne. Saksan hallitus kaatui lokakuussa niin ikään erimielisyyksiin talouskysymyksistä, ja uudet vaalit järjestetään helmikuussa.
Suurimpien euromaiden poliittisella turbulenssilla on epäsuoria vaikutuksia myös Suomeen.
Laboren Koistinen arvioi, että suurten euromaiden sisäinen eripura jumittaa EU:n keskeisten päätösten tekemistä. Suomalaiset yritykset kärsivät, kun vihreää siirtymää vauhdittavat investointisuunnitelmat junnaavat.
– Suomessa on paljon osaamista vihreän energian ja teknologian saralla. Mitä pidempään tällainen poliittinen epävarmuus säilyy Saksassa ja Ranskassa, sitä pidempään myös isojen uudistusten aikaansaaminen kestää, Koistinen sanoo.
Saksan poliittisen epävarmuuden lisäksi myös sen talous herättää huolta.
Saksan talous ei kasvanut lainkaan viime vuonna, yritysten luottamus talouteen on laskenut korona-ajan lukemiin ja maan tärkein teollisuus eli autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa.
– Saksan talouden heikkous on muuttunut krooniseksi, tutkimuslaitos Ifon johtaja Clemens Fuest sanoi joulukuussa.
Saksa on EU:n suurin talousmaa, ja sen vaikeudet heijastuvat laajalle. Esimerkiksi Suomesta viedään Saksaan merkittävä määrä teollisuuden koneita ja laitteita. Kun Saksan teollisuudella menee huonosti, näkyy se myös suomalaisten tuotteiden viennissä.
3. Kauppapolitiikan kiristyminen tuntuu myös Euroopassa
Kolmas epävarmuustekijä on kauppapolitiikan kiristyminen maailmanlaajuisesti.
Yhdysvaltojen presidenttinä pian aloittava Donald Trump on uhannut laittaa tuntuvia tulleja Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Euroopassa valmistettuihin tuotteisiin tulisi uhkauksen mukaan 10–20 prosentin tulli ja Kiinassa valmistetuille paljon sitäkin enemmän.
On hyvin mahdollista, että Trumpin toimista seuraisi kierre, jossa muut maat laittaisivat vastauksena tulleja yhdysvaltalaistuotteille.
– Totta kai se olisi ongelma, Päivi Puonti sanoo.
– Lähtökohtaisesti tullit ovat kaupan esteitä, jotka hidastavat kauppaa ja ovat taloudelle haitallisia.
Suomeen tullit vaikuttaisivat sekä suoraan että välillisesti muiden maiden, etenkin Saksan, kautta. Suomen vienti Yhdysvaltoihin todennäköisesti kärsisi. On myös mahdollista, että Kiinasta tuotaisiin enenevissä määrin halpoja tuotteita Yhdysvaltojen sijaan Eurooppaan, arvioi Koistinen. Tämä taas voisi sulkea tehtaita Euroopassa.
Kaoottinen tilanne Ranskassa ja Saksassa: ”Tarvitaan diili Trumpin kanssa”
