Hallitus on viemässä elinkeinoelämän toivomaa vihreiden investointien verotukea vauhdilla eteenpäin.
Uuden verohyvityksen pitäisi siivittää uudet puhtaan energian isot investoinnit Suomessa vauhtiin, mutta useampi asiantuntija kyseenalaistaa sen vaikutukset.
Tuki on tarkoitettu nimenomaan uusille hankkeille, mutta nyt se vaikuttaa edistävän sellaisia hankkeita, jotka olisivat toteutuneet muutenkin. Näin sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Elias Einiö.
– Voi olla, että suuri osa hyvityksestä ja tähän tukeen käytettävistä julkisista varoista menee sellaisille hankkeille, jotka toteutuisivat joka tapauksessa.
Väitteen perusteena on se, että EU-sääntelystä tuleva aikaraja on tiukka: tukipäätös pitäisi olla taskussa jo ensi vuoden loppuun mennessä. Näin ollen jo varsin pitkälle viedyt hankkeet ehtisivät käytännössä tuen piiriin.
Lisäksi lakiesityksen perusteella tukeen olisivat oikeutettuja sellaiset energiatehokkuusinvestoinnit, joiden toteuttamiselle yrityksillä on jo muutenkin kannustimia, Einiö sanoo.
Myös Vaasan yliopiston vero-oikeuden professori Kalle Määttä epäilee lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa tuen vaikuttavuutta.
– Vaarana on, että investointihyvityksestä muodostuu pelkkä investointisubventio ilman, että koituisi taloudellista hyötyä, Määttä kirjoittaa.
”Perustelut jäävät ohuiksi”
Suomessa on vireillä yli 600 erikokoista energiasiirtymään liittyvää hanketta, mutta varsinaisia investointipäätöksiä on vähän.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan vireillä olevista hankkeista noin 15–25 on sellaisia, jotka voisivat saada vauhtia verotuesta.
Samalla ministeriö kuitenkin toteaa, että on vaikea arvioida, toteutuisivatko nuo investoinnit myös ilman tukea.
Hyvityksen perusteita ihmettelee myös vero-oikeuden professori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta.
– Miksi tällainen tuki halutaan, jos esityksessä suoraan sanotaan, ettei se välttämättä tuota uusia investointeja? Mikä on silloin peruste veromenetyksille, jotka tästä koituvat? Nykänen kysyy.
Nykäsen mukaan tuki on myös auttamatta myöhässä, jotta sen tavoitteet voisivat toteutua tehokkaasti.
– Toki tuki voi jonkin epävarman hankkeen sysätä liikkeelle, mutta perustelut tällaisessa muodossa annettavalle verotuelle jäävät hyvin ohueksi, hän sanoo.
Hyvityksen kustannus voi nousta odotetusta
Investointituki hyvitettäisiin yhteisöverosta tehtaan valmistuttua tai aikaisintaan vuonna 2028. Yhteisövero on yritysten voitoistaan valtiolle maksama vero.
Tätä kautta tuki siis vähentäisi valtion saamia verotuloja, mutta samalla investointien odotetaan tuovan työpaikkoja ja talouskasvua.
Ministeriö arvioi, että veronmenetys valtiolle olisi 0,9–2,1 miljardia euroa.
VATT:n mukaan kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, koska määrärahalle ei ole asetettu ylärajaa.
– Hyvityksen kokonaiskustannus yhteiskunnalle voi olla huomattavasti korkeampi, kun piikki on tällä tavalla auki, Elias Einiö sanoo.
Myös tuen vaikutukset talouteen ja ilmastoon ovat VATT:n mukaan epäselviä.
Elinkeinoelämä puolustaa
Investointien verotuki on elinkeinoelämän toive.
Vastaavia on otettu käyttöön myös muissa EU-maissa, kun unionin valtiontukisääntelyä on väliaikaisesti kevennetty. Esimerkiksi Saksassa tukea voi saada jo yli miljoonan euron investoinneille.
Yritysten edunvalvoja Elinkeinoelämän keskusliitto puolustaakin verotukea ja sen vaikuttavuutta.
Miksi Suomi ei ottaisi sitä käyttöön, jos mahdollisuus on, kysyy EK:n verojohtaja Anita Isomaa.
– Meidän on otettava huomioon se, mitä kilpailijamaissa tehdään, jos haluamme olla aidosti mukana kilpailussa puhtaan energian investoinneista. Ja kaikista tärkeintä on totta kai se, että näitä investointeja tulee Suomeen, Isomaa sanoo.
Yritykset: Aikaraja liian tiukka
Myös teollisuudella on kuitenkin pelko, että tiukat ehdot rajaavat tuen vaikuttavuutta.
Monen elinkeinoelämän toimijan mielestä 50 miljoonan euron alaraja hyvityksen saamiseksi on liian korkea, ja rajaa pois paljon toteuttamiskelpoisia uusia hankkeita.
Useammassa lausunnossa vedotaankin siihen, että verotuen ehtona olevaa eurorajaa laskettaisiin huomattavasti, esimerkiksi kymmeneen miljoonaan tai miljoonaan euroon.
Hankkeiden pitäisi myös valmistua 36 kuukauden eli kolmen vuoden sisällä tukipäätöksen tekemisestä, mitä monet pitävät epärealistisena isoille hankkeille. Esimerkiksi Kemianteollisuuden mukaan valmistumisajan täytyisi olla vähintään 60 kuukautta tukipäätöksestä.
Suomen Yrittäjät suhtautuu varauksella koko valtiontukeen. Järjestön mukaan tuella käynnistyvät hankkeet ovat todennäköisesti jo pitkälle suunniteltuja tai sellaisia, jotka eivät ilman tukea olisi kannattavia.
Lausuntokierros lakiesityksestä päättyi reilu viikko sitten. Lausuntojen pohjalta viimeistelty lakiesitys on tarkoitus saada eduskuntaan mahdollisimman pian. EU-sääntöjen puitteissa tuet pitäisi myöntää jo ensi vuoden loppuun mennessä.
Miten verotuki vaikuttaisi yrityksiin? Toimittaja Minna Pantzar kysyi asiaa huhtikuussa, kun hyvityksestä oli vasta päätetty, mutta yksityiskohdat eivät olleet vielä selvillä: