Esimerkiksi Tampereen yliopisto nettoaisi 20 miljoonaa euroa lisää vuosittain, jos kaikki opiskelijat valmistuisivat tavoiteajassa.
- Katri Tapola
- Jutta Mattsson
Korkeakouluopiskelijoiden tutkintojen viivästyminen aiheuttaa merkittävän vähennyksen koulujen rahoitukseen.
Tampereen yliopiston koulutusvararehtori Marja Sutela kertoo, että kun opiskelija valmistuu tavoiteajassa eli viidessä vuodessa, yliopisto saa täyden rahoituksen.
Jos opiskelija valmistuu kuudessa vuodessa, yliopisto saa 70 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Jos opinnot pitkittyvät seitsemän vuotta tai yli, luku on 55 prosenttia.
– Leikkuri on aika merkittävä, Sutela sanoo.
Jos esimerkiksi Tampereen yliopistosta kaikki opiskelijat valmistuisivat tavoiteajan mukaisesti, se tarkoittaisi yli 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta yliopistolle.
Tampereen yliopiston vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa, joista 76 miljoonaa tulee tutkinnoista.
Sutela muistuttaa, että yliopistolla on merkittävästi ulkopuolista tutkimusrahoitusta, ja sitä tulee myös tutkimuksen muista eri mittareista.
Korkeakoulujen perusrahoitus tulee valtiolta. Rahoituksen kriteereinä ovat muun muassa suoritettujen tutkintojen määrä, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen sekä tutkimustoiminta.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistuksesta päätettiin vuonna 2024, ja muutos astui voimaan vuoden alussa.
– Tässä uudessa mallissa tutkintojen ja tavoiteaikojen osuus nousi entisestään. Se on merkittävä osuus, Sutela kertoo.
Tavoiteajassa valmistuu vain alle puolet
Viime vuonna alle puolet valmistuneista suoritti korkeakoulututkinnon tavoiteajassa.
Sutela kertoo, että kuluvan lukuvuoden aikana Tampereen yliopisto on kontaktoinut jopa 3 000 opiskelijaa, jotka ovat ylittämässä opintojen tavoiteajan.
Opintojen viivästyminen on yleistä, keskeyttäminen harvinaisempaa. Tilastokeskuksen mukaan keskeytysprosentti ammattikorkeakoulutuksessa oli 8,3 ja yliopistokoulutuksessa 5,4 lukuvuonna 2022–2023.
Kaiken kaikkiaan koulutuksen keskeyttäminen väheni tai pysyi ennallaan kaikilla koulutussektoreilla.
Opinnot viivästyvät lopputyön takia
Sutelan mukaan opiskeluajan pitäisi olla rauhoitettu elämänvaihe.
– Yliopiston tehtävänähän on mahdollistaa, että opiskelija voi opiskella täysipainoisesti viisi vuotta ja valmistua tavoiteajassa. Mutta opiskelijalla on omia elämäntilanteita, mihin yliopistokaan ei voi vaikuttaa.
Hyvinvoinnin tukea on lisätty viime vuosina varsinkin koronan jälkeen.
Sutela on havainnut, että opinnot viivästyvät usein opinnäytetyövaiheessa. Asiaa on yritetty korjata viikonloppuisin järjestettävillä gradupajoilla.
– Siellä on vertaisohjaajia, ja yhdessä mietitään, että missä se gradujumi on ja kuinka tästä päästään eteenpäin. Ne ovat olleet todella tehokkaita ja vaikuttavia työpajoja.
Sutela myöntää, että opiskelijan kannalta tilanne on haastava, kun samaan aikaan leikataan toimeentuloa, kun velvoitetaan valmistumaan mahdollisimman nopeasti.
– Mutta pitää muistaa, että Suomessa on kuitenkin ilmainen koulutus. Se on mielettömän hieno asia.
Sutela huomauttaa, että täysipäiväinen opiskelu ei kestä koko vuotta.
– Opiskelu alkaa elokuun lopussa ja päättyy toukokuussa. Vuodessa jää aikaa muuhunkin elämään.
Juttua muokattu kello 16.13: Korjattu virheellinen muotoilu, joka koskee sitä, kuinka monia opiskelijoita Tampereen yliopisto on tavoitellut. 3000 opiskelijaa on tavoiteltu kuluvan lukuvuoden, ei lukukauden aikana.
