Onko korkeiden arvosanojen eteen huhkiminen sen arvoista? Yle selvitti, mitä merkitystä arvosanoilla on työpaikan saamisen kannalta.
Moni korkeakouluopiskelija kiirehtii parhaillaan kasaan viimeisiä opintosuorituksiaan, jotta valmistuisi ennen kesää.
Valmistumisen jälkeen edessä on työelämä.
Arvosanat eivät kerro, mitä ihminen osaa
Puutekniikan insinööriksi opiskelevalla Sipsu Hyttisellä edessä on loppurutistus, opinnäytetyön tekeminen. Hyttisen suhtautuminen numeroihin on vaihdellut. Nykyään hän asettaa tavoitteensa jokaisella kurssilla erikseen.
Hyttisestä arvosanat tuntuvat joskus arpapeliltä.
– On välillä mahdotonta ennustaa, mitä sen vitosen saaminen vaatii. Olen saanut vitosia kursseista, joista en koe niitä ansainneeni. Vastaavasti joskus olen panostanut paljon, enkä ole saanut sitä.
Arvosanat ovat alkaneet mietityttää Hyttistä, joka haluaisi ulkomaille töihin. Siellä arvosanoilla voi olla enemmän merkitystä. Silti hän uskoo, että tärkeintä on palo päästä tekemään työtä.
Arvosanat eivät lopulta kerro, mitä kaikkea ihminen osaa.
– Kolmonen oli pettymys digitaalisen mallinnuksen kurssilla. Koin, että minulla oli hyvä taustaosaaminen. Kurssin toteutuminen jäi vähän kesken sairausloman takia. Tiedän kuitenkin itse, kuinka hyvin osaan, ja voin demonstroida, mitä osaan.
Tutkimus: hyvillä arvosanoilla parempaa palkkaa – hetken ajan
Korkeakoulujen arvosanoilla on tilastollisesti vaikutus työuran alussa, mutta niiden merkitys pienenee vähitellen, kun ihmisen työkokemus karttuu, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuomo Virkola.
Tanskalaisissa yliopistoissa tehtiin uudistus, jossa arvosanat muutettiin uudelle arvosteluasteikolle. Vanhassa järjestelmässä saman keskiarvon saaneet opiskelijat saivat uudistuksen takia sattumanvaraisesti erilaisia päätöskeskiarvoja.
Tutkimuksen mukaan valmistumisen jälkeen parempia arvosanoja saaneet saivat keskimäärin parempaa palkkaa. Ero katosi kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, kun palkkaan alkoi vaikuttaa ihmisen todellinen osaaminen eivätkä arvosanat.
Tutkimus osoittaa myös, että työuran alussa arvosanalla on merkitystä.
– Valmistuessa todistus on kovaa dataa siitä, mitä olet tehnyt, Virkola sanoo.
Mutta työnantajat eivät tiedä, mistä arvosanat ovat tulleet ja lopulta he oppivat, onko työntekijä hyvä työssään.
Korkeakoulusta valmistunut ei ole valmis ammattiin
Ammattikorkeakoulun opinnot on rakennettu työelämälähtöisesti. Siksi LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön osaamispäällikkö Rami Kivilahti uskoo, että opinnoissa menestyminen korreloi työelämässä pärjäämisen kanssa.
Arvosanojen korottaminen on silti melko harvinaista.
Kivilahti suosittelee nostamaan hyvän koulumenestyksen esille ensimmäisten työpaikkojen haussa. Hänestä alemmat arvosanat eivät sulje ovia työmarkkinoilta.
– Silloin opiskelijan täytyy luottaa esimerkiksi projekteissa, harjoitteluissa tai opinnäytetyössä hankkimiinsa tietoihin ja taitoihin. Myös verkostoista on hyötyä. Joskus voi olla hyödyllistä kertoa yllättävistäkin osaamisista.
Tampereen yliopiston yliopistonlehtorin Pasi Pyöriän mielestä opiskelijat ajattelevat välillä arvosanoilla olevan enemmän merkitystä kuin niillä oikeasti on.
Ihminen voi olla hyvä työssään, vaikka arvosanat olisivat melko alhaisia. Tärkeämpää on, mitä ihminen on oppinut. Ja se, että hän on valmis yhä oppimaan työssään.
– Kukaan korkeakoulusta valmistunut ei ole heti valmis ammattiin. Harva myöskään tekee koko työuransa samassa ammatissa. Työura on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä.
Työnantajien mielestä arvosanojen merkitys on vähäinen
19 isoa työnantajaa kertoi Ylelle korkeakouluarvosanojen merkityksestä. Valtaosa niistä piti arvosanojen merkitystä rekrytoinnissa vähäisenä.
Monen työnantajan mielestä arvosanoilla on ollut joskus enemmän merkitystä. Nykyään arvosanat eivät kerro työssä pärjäämisestä.
Erityisen tärkeäksi työnantajat nostavat vastauksissaan työkokemuksen. Lisäksi korkealle rankataan vuorovaikutustaidot, asenne ja motivaatio.
Monet työantajat painottavat, että päätöksessä rekrytoida työntekijä katsotaan kokonaisuutta. Arvosanat voivat olla yksi tapa saada työnhakijasta tietoa. Silloin se on vain osa arviota.
Useilla aloilla arvostetaan opinnoista valmistumista. Tutkinto on joissakin työtehtävissä jopa välttämätön.
Joillakin työantajilla on oma koulutusohjelma, jolloin opiskelijoita valittaessa arvosanoilla on isompi rooli.
Huonommat arvosanat eivät huoleta
Jimi Orava opiskelee toista vuotta LAB-ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa. Hän ei usko, että arvosanoilla on kovin paljon merkitystä työnhaussa. Tärkeintä on tehdä asioita, jotka kiinnostavat.
Orava on huomannut, että yleensä jos jokin ei kiinnosta, siihen ei jaksa panostaa. Se näkyy arvosanassa.
Huonosta arvosanasta ei hänestä tarvitse olla huolissaan. Hän tuskin haluaa tehdä työtä, mikä ei kiinnosta opiskeluvaiheessa.
– Mutta jos aihe kiinnostaa, sitä tulee opiskeltua enemmän myös vapaa-ajalla ja tehtyä omaa tutkimusta. Myös se näkyy arvosanoissa.
Terveydenhoitajaksi pian valmistuva Vivian Tiihonen ei hänkään usko arvosanoilla olevan väliä työtä ajatellen. Tiihosella on työ odottamassa paikassa, jossa hän oli kesätöissä.
Silti Tiihonen huhkii kursseilla saadakseen hyviä arvosanoja.
– Se on ehkä enemmän todistamista itselleni ja muille, että perusduunariperheen lapsesta voi tulla hyvin pärjäävä korkeakouluopiskelija.