Miehitettyjen avaruuslentojen buumi on alkamassa, joten ruokainnovaatioille on kysyntää. Opiskelijat osallistuvat ideallaan suureen kansainväliseen kilpailuun Pariisissa.
Joukko opiskelijoita Turun ja Tampereen yliopistoista sekä Åbo Akademista vietti koko viime kesän laboratoriossa.
Kellon ympäri kestäneiden päivien aikana he muokkasivat rengasmaisiin DNA-molekyyleihin, plasmideihin, haluamansa geenit, ja siirsivät plasmideja E. coli -bakteerien sisälle.
– Käytimme E. coli -bakteeria, koska se on laboratorioissa yleisesti käytössä ja turvallinen, kertoo biokemian opiskelija Sallianna Öztürk.
Kahden ja puolen kuukauden puurtaminen näkyy nyt himmeänä kalvona kahdessa petrimaljassa.
– Olemme muokanneet E.coli -bakteeriin kaksi erillistä geenipätkää. Niiden ideana on tuottaa kahta vitamiinia: A:ta ja C:tä, sanoo biokemian opiskelija Sonja Orkola.
Idea liittyy soluruokaan, joka on ravinnoksi kasvatettua solukkoa. Soluviljelyn hyödyntämistä ruoantuotannossa kutsutaan puolestaan solumaataloudeksi ja tekniikalla tuotetaan jo esimerkiksi proteiinia.
ABOA2024 -niminen joukkue osallistuu muokatuilla bakteereillaan maailman suurimpaan kansainväliseen synteettisen biologian kilpailuun, Igem:iin. Se järjestetään Pariisissa lokakuun lopussa.
Idea toimii teoriassa. Opiskelijat saivat plasmidit bakteereihin, eli muokatun E.colin sisällä on ohjeet vitamiinien valmistamiseksi.
Vitamiinien muodostumisen todistaminen jäi joukkueelta tekemättä.
– Meiltä loppui aika. Projekti on ollut vuoden mittainen, ja aika meni plasmidien suunnitteluun ja tekemiseen, Öztürk sanoo.
Vitamiineja tuottavat solut auttaisivat astronautteja
Igem-kilpailussa on 14 kategoriaa ympäristönsuojelusta lääketieteeseen. ABOA2024 osallistuu kilpailuun avaruus-kategoriassa.
Joukkueen ensimmäisessä palaverissa tammikuussa idea avaruuteen liittyvästä kilpailutyöstä oli lähinnä heitto. Kun opiskelijat päättivät, että kilpailutyö voisi perustua solumaatalouteen, avaruus nousi uudelleen esiin.
Opiskelijoiden mukaan pitkien avaruusmatkojen ruokaongelmaa on perinteisesti yritetty ratkaista kasvien avulla. Kasvien käyttöön liittyy kuitenkin haasteita: ne vievät tilaa, vaativat ravinteita ja kasvavat hitaasti.
Solumaatalouden keinoilla ruokaa saataisiin tuotettua nopeammin. Solumassan tuottamiseen käytettävät bioreaktorit myös vievät vähemmän avaruusalusten rajallista tilaa.
Vitamiinien tuottaminen pitkillä avaruuslennoilla olisi hyödyllistä myös siksi, että monet vitamiinit eivät säily pitkiä aikoja.
– Ajatuksemme on edistää sitä, että saataisiin tehtyä kokonaisvaltaisesti ravitsevaa ruokaa soluilla. Eli paikattaisiin vitamiinien puuttuminen, sanoo joukkueen johtaja, biologian opiskelija Jasmin Ponda.
Euroopan avaruusjärjestön Suomen edustaja: ”Peukut pystyyn”
Miehitettyihin avaruuslentoihin liittyvät ratkaisut ovat juuri nyt ajankohtaisia, sanoo Euroopan avaruusjärjestön hallintoneuvoston Suomen edustaja Kimmo Kanto.
– On tietysti kriittistä, että terveellinen ja tasapainoinen ruoka pystytään pitkilläkin lennoilla tuottamaan, ja että ruoan tuottamisesta on varmuus, hän sanoo.
Kannon mukaan miehitettyjen lentojen uusi buumi on juuri tulossa. Avaruusjärjestöt hakevat aktiivisesti keinoja, joiden avulla lennot voisivat ulottua pidemmälle.
Opiskelijoiden into kehittää avaruuteen liittyviä teknologioita on siis tervetullutta.
– Peukut pystyyn, ja toivotaan, että suomalaiset menestyvät tässäkin kisassa, hän sanoo.
Turusta joukkue mukana viidettä kertaa
Kilpailussa huomioidaan innovaation lisäksi joukkueen muita onnistumisia, eli muun muassa saavutettua medianäkyvyyttä ja projektin avaamista yleisölle.
Eri ikäisiä joukkue on huomioinut tekemällä puuhakirjan, jossa seikkailee Otus-niminen E.coli -bakteeri. Otuksen on piirtänyt joukkueeseen kuuluva bioteknologian opiskelija Sanni Uusitupa, joka toimii joukkueessa laboratoriotiimin johtajana.
Kyseessä on viides kerta kun Igem:iin lähtee joukkue Turusta. Tällä kertaa mukana on myös kolme opiskelijaa Tampereelta, sillä Tampereen yliopistossa on herännyt kiinnostusta koota oma joukkue ensi vuodeksi.
