Yhdysvalloissa jännitteet ovat kiristyneet kymmenillä yliopistokampuksilla, joilla on järjestetty jo huhtikuun puolesta välistä asti Israelin Gazan-sotatoimia vastustavat mielenosoituksia.
Poliisi on kuluvalla viikolla tehnyt joukkopidätyksiä erityisesti New Yorkissa sijaitsevien Columbian yliopiston, City Collegen ja Fordhamin yliopiston kampuksilla. Myös esimerkiksi Kalifornian yliopiston Los Angelesin (UCLA) kampuksen protestia on alettu hajottaa.
Yhteensä mielenosoituksissa on pidätetty kahden viikon aikana yli 1 700 ihmistä eri puolilla maata.
Columbian yliopisto on pyytänyt New Yorkin poliisia pysymään kampuksella seuraavat kaksi viikkoa.
Muun muassa UCLA:n kampuksella puolestaan nähtiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä väkivaltaisia yhteenottoja, kun Israel-mieliset vastamielenosoittajat hyökkäsivät Gaza-tukijoiden protestileiriin. Ainakin 15 ihmistä loukkaantui.
Haastattelimme kahta Yhdysvaltoihin perehtynyttä tutkijaa, jotka kertovat, mistä kampusmielenosoituksissa on kyse.
Mitä mielenosoittajat haluavat?
Mielenosoittajat vaativat kampuksilla tulitaukoa Gazaan sekä yliopistoja katkaisemaan kytköksiään Israeliin.
Yhdysvaltalaisilla nuorilla on perusteellinen näkemysero valtiohallinnon politiikan kanssa, Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sanoo.
Lisäksi Yhdysvalloissa yliopistojen ansaintalogiikka perustuu Heiskasen mukaan sijoitustoimintaan ja yhteistyöhön yritysten kanssa. Tämän vuoksi opiskelijat kokevat olevansa välillisesti osallisena kansanmurhaan.
– Opiskelijat protestoivat yliopistojen kytköksiä yrityksiin, jotka linkittyvät esimerkiksi aseteollisuuteen tai jotka rahoittavat Israelin sotakampanjaa Gazassa, Heiskanen sanoo.
Miksi Gazan sota kuohuttaa kampuksilla juuri Yhdysvalloissa?
Gazan sodasta on tullut identiteettipoliittinen kysymys, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén sanoo. Yhdysvalloissa on paljon niin juutalaisia kuin palestiinalais-, arabi- ja muslimitaustaisia ihmisiä.
– Tällaiset asiat laajenevat helposti kysymykseksi siitä, kenen maa Yhdysvallat on. On paljon ihmisiä, jotka samastuvat Gazan palestiinalaisiin. Jos näyttää siltä, ettei presidentti Joe Biden välitä palestiinalaisten hengestä Gazassa, he voivat kysyä, onko heidänkään elämillään väliä.
– Samalla lailla yhdysvaltalainen juutalaisväestö voi ajatella, ettei presidentti tee tarpeeksi kasvavan juutalaisvihan kitkemiseksi.
Professori Benita Heiskanen sanoo, että mielenosoitusten taustalla on myös laajempaa kolonialismin ja Yhdysvaltojen interventionismin vastaista ajattelua.
Heiskasen mukaan mielenosoitusliikehdintä on mittakaavaltaan poikkeuksellista, ja siinä on kaikuja Vietnamin sodan vastaisesta kansalaisliikkeestä.
Miten protestit vaikuttavat presidentinvaaleihin?
Jatkokaudelle presidentiksi pyrkivälle Bidenille Gazan tilanne on erittäin ongelmallinen, sanoo Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa tutkiva Maria Lindén. Tämä johtuu siitä, että Gazan sota jakaa erittäin voimakkaasti niin demokraattipuolueen poliitikkoja kuin sen äänestäjiäkin.
– Yhdysvalloissa on perinteisesti ajateltu, että Yhdysvaltojen ja Israelin edut ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, ja että Yhdysvalloilla on ikään kuin suorastaan moraalinen velvollisuus tukea nimenomaan Israelia ja juutalaisia, Lindén sanoo.
– Ja sitten on myös kasvavalta vaikuttava joukko demokraattipuolueen mahdollisia äänestäjiä, jonka mielestä Israelin tukeminen Gazan sodassa on väärin.
Lindénin mukaan on ihmisiä, jotka äänestivät Bidenia vaaleissa vuonna 2020, mutta eivät enää aio tehdä niin Bidenin Lähi-idän-politiikan vuoksi.
Kampusmielenosoituksilla on poliittista vaikutusvaltaa, sillä ne onnistuvat pitämään Israelin sotatoimia Gazassa jatkuvasti otsikoissa.
Biden ei ole juuri kommentoinut protesteja – hänellä ei ole varaa suututtaa kumpaakaan osapuolta, eli Israelin tai palestiinalaisten tukijoita. Mutta tämäkin on ongelma.
– Mitä enemmän tämä asia on uutisotsikoissa, ja nimenomaan sisäpoliittisena kysymyksenä, sitä huutavampi on Bidenin hiljaisuus, Lindén sanoo.
– Mitä enemmän on näitä protesteja, sitä enemmän nähdään kannanottoja sitten muilta poliitikoilta.
Bidenin vastaehdokkaalle Donald Trumpille, joka hävisi edelliset vaalit Bidenia vastaan, tilanne on paljon suotuisampi. Palestiinalaisia tukevassa protestiliikkeessä ei juuri ole Trumpille keskeistä äänestäjäkuntaa.
Lindén kuitenkin huomauttaa, että ulkopoliittiset asiat eivät ole ratkaisevimpia suurimmalle osalle äänestäjistä. Tämän vuoksi Gaza-kysymystä on helppo liioitella.
– Vaaleista voi toisaalta tulla äärimmäisen tiukat, eli asiaa ei myöskään voida sivuuttaa.
Lähteet: CNN, The New York Times, The Washington Post
