Suurissa suomalaisissa yrityksissä on nyt ”orastavaa optimismia”, kertoo OP:n torstaina julkistama tutkimus. Enemmistö tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista uskoo korkojen laskun vauhdittavan liiketoimintaa tänä vuonna, ja sen seurauksena kysyntä virkoaa kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden parissa.
Kotimaisen kysynnän odotetaan kasvavan puolitoista prosenttia, ulkomaisen 2,7 prosenttia. Ulkomaisen teollisuuden ostohalujen uskotaan kasvavan jopa neljä prosenttia, mikä on hyvä uutinen Suomen suurelle konepajasektorille.
Raportin mukaan yritysjohtajat ovat optimistisempia kuin esimerkiksi Suomen Pankki.
Kuten alla oleva kuva kertoo, yritysjohtajat odottavat saavansa heikon taloustilanteen aikana jäädytettyjä investointeja liikkeelle ja uusiakin käyntiin. Luvassa on kenties yrityskauppoja ja muita yritysjärjestelyjä.
Velatkin saadaan järjesteltyä.
Hyvältä siis näyttää – kunnes katsoo yritysten suunnitelmia.
Yli puolet kyselyyn vastanneista johtajista kertoi yrityksensä tähtäävän tänä vuonna pääsääntöisesti toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Alle 17 prosenttia kertoi tähtäävänsä pääsääntöisesti toimintansa laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Toisin sanoen, yritykset ylläpitävät pääosin vanhaa.
Kuten OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi toteaa raportin sivuilla, ”uudistumisrohkeus loistaa poissaolollaan”.
Alla oleva kuva kertoo, että kolme vuotta sitten tutkimuksen vastaajissa oli enemmän uuden luojia kuin vanhojen prosessien tehostajia.
Julkinen talous tai julkiset investoinnit eivät nosta Suomea siitä tuottavuuskuopasta, jossa maa on ollut kännykkä-Nokian luhistumisen jälkeen. Tarvitaan yksityisiä investointeja – ja juuri siinä suuryritykset ovat keskeisessä roolissa.
Jos kysyntä elpyy, miksi yritykset eivät rynnistä kasvun perään?
Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien suurin pelko on inflaation uusi kiihtyminen. Se saisi keskuspankit hidastamaan koronlaskuja ja yritykset sekä kuluttajat vetämään kukkaron nyörejä tiukemmalle.
Keitaanniemen mukaan kyse on myös kasvavasta protektionismista.
– Suuryritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, ja totta kai tämä geopoliittinen myllerrys ja blokkiutuminen vaikuttaa heihin, OP:n Keitaanniemi sanoo.
– Tällä hetkellä tasapainoillaan realismin ja orastavan optimismin välillä. Jos katsotaan uudistumiseen käytettyjä euroja, viime vuoden pohjalukemista on kuitenkin käännytty ylöspäin.
Yritysjohdon huolenaiheiden lista näyttää olevan pitkä. Talouden käänne on yhä epävarma, kiinalaiset kilpailijat rynnivät markkinoille, suuret EU-maat tukevat yrityksiään enemmän kuin koti-Suomi tekee, byrokratia jarruttaa toimintaa – eikä maan poliittinen johtokaan enää miellytä yhtä paljon kuin vuosi sitten.
”Hallituksen kykyyn vahvistaa julkista taloutta ei enää uskota”
OP:n viimevuotisessa selvityksessä Suomeen poliittiseen johtamiseen kohdistui optimismia. Petteri Orpon (kok.) hallitus lähti toteuttamaan pitkälti sitä pelikirjaa, jota elinkeinoelämä oli toivonut ja esittänyt.
Tällä kertaa kolme neljästä tutkimuksen vastaajasta kuitenkin sanoo, että poliittinen johtaminen on merkittävä epävarmuuden lähde.
Kuten alla oleva kuva kertoo, hallituksen kykyyn vahvistaa julkista taloutta ja taittaa velkaantumista ei enää uskota yhtä paljon kuin aiemmin. ”Syys-lokakuussa 2024 toteutetussa suuryritystutkimuksessa enää vain 27 prosenttia vastaajista arvioi, että julkinen talous etenee kohti tasapainoa. Tämä on huomattava lasku edellisvuoden 36 prosentista”, raportissa todetaan.
Merkittävä pudotus on esimerkiksi se, että niiden vastaajien osuus on puolittunut, jotka arvioivat valtion velkaantumisen olevan hallinnassa.
Elinkeinoelämän ja Orpon hallituksen kuherruskuukausi saattaa olla päättymässä.
Hallituksen kykyyn vahvistaa julkista taloutta ei enää uskota, OP:n raportti toteaa.
Yllä oleva kuva kertoo kuitenkin yhdellä silmäyksellä sen, että suurten yritysten johtajien luottamus Petteri Orpon hallitukseen on yhä monta kertaluokkaa korkeampi kuin heidän luottamuksensa oli edelliseen Sanna Marinin (sd.) hallitukseen.
Keskeinen uusi kritiikki liittyy maahanmuuttopolitiikkaan. Peräti kolmasosa yrityksistä arvioi, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti sekä perustason työntekijöiden että erityisosaajien rekrytointia ulkomailta.
Tutkimusta toteuttamassa ollut Nordic Institute of Business & Societyn professori Jaakko Aspara toteaa raportin sivuilla, että hallituksen tulisi viimeistään nyt lopettaa siinä ”illuusiossa” eläminen, että Suomessa pärjätään ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa.
– Jopa kolmasosa suuryrityksistä katsoo, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti sekä erityisosaajien että perustason työntekijöiden rekrytointia ulkomailta. Samalla lähes 40 prosenttia suuryrityksistä kertoo, että niillä olisi tarjolla ”runsaasti” työtehtäviä, joissa ei edes tarvitse osata suomen kieltä, Hanken School of Economicsin professorina toimiva Aspara kirjoittaa.
