Rautavaaran kunnassa selvitetään ensi vuoden aikana, mikä taho tekisi maistuvinta kouluruokaa.
Kouluruoka on ollut tänä vuonna iso puheenaihe Pohjois-Savossa Rautavaaralla. Viime kevään kouluterveyskyselyssä yli 70 prosenttia yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaisista kertoi jättävänsä kouluruoan väliin.
Valtakunnallisesti 38 prosenttia ikäluokasta ei syö koululounasta päivittäin. Yli 60 prosenttia yläkouluikäisistä ei pidä kouluruokaa maukkaana.
Rautavaaran kunnalle ateriat valmistaa liikelaitos Servica. Yhtiö alkoi valmistaa kouluruokaa muutamaan kuntaan, kun hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023. Servica valmistaa myös hyvinvointialueen ruoat.
Rautavaaralla tyytymättömyys johti siihen, että kunta irtisanoo sopimuksen Servican kanssa. Kunnan ja Servican sopimus lakkaa ensi vuoden lopussa.
Rautavaara selvittää kolme eri vaihtoehtoa ruokapalvelujen järjestämiseksi. Kunta aikoo järjestää kilpailutuksen yksityisille ruokapalveluiden tuottajille, selvittää kunnan oman keittiön perustamista. Myös Servicalla on mahdollisuus osoittaa, että se pystyy valmistamaan laadukkaampia aterioita.
Servican mukaan sillä on mahdollisuus tehdä Rautavaaralle erilainen ruokalista kuin muualla on.
Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä sanoo, ettei pelkkä hinta ratkaise ruokapalveluiden tulevaisuutta. Kärnän mukaan kunnan on huomioitava myös kouluruokailuun liittyvät lakisääteisen velvoitteet.
– Ruoan on katettava yksi kolmasosa kasvavan lapsen päivän energiantarpeesta. Siihen pitää pyrkiä, hän sanoo.
Juhlalounas ei maistunut yläkoulun oppilaille
Kävimme Rautavaaralla seuraamassa yhtenäiskoulun ruokailua joulukuun ensimmäisellä viikolla. Peruskoululaisten lisäksi koululla syövät lukiolaiset. Ruokailijoita on noin 150.
Päivä oli sinällään erikoinen, että tarjolla oli itsenäisyyspäivän kunniaksi juhlalounas: kermaperunoita, lihamureketta, porkkanapihvejä sekä kurkkua ja porkkanaa raasteena.
Yhdeksäsluokkalainen Veeti Korhonen jätti kouluruoan väliin, vaikka tarjolla oli arkea parempi ateria. Korhosen mielestä ruoka ei maistu hyvälle. Hän syö koululounaan noin kerran viikossa.
Korhonen kertoo videolla, millainen kouluruoka maistuu hänelle parhaiten.
Samalla luokalla oleva Aapo Korhonen ei halua syödä ainakaan koulun tonnikalalasagnea eikä makaronilaatikkoa. Jos kouluruoka ei maistu, hän syö vasta koulun jälkeen kotona. Korhosen mielestä ihminen pärjää ilman ruokaa muutaman tunnin päivässä.
Videolla Korhonen kertoo, millainen muutos ruoassa tapahtui, kun ruoanvalmistus siirtyi Servicalle kaksi vuotta sitten.
Rautavaaralla koululaiset ovat syöneet ruokaa, joka on valmistettu osittain Juankosken keittiössä. Servican mukaan Rautavaaralle on mahdollista tehdä erilainen ruokalista kuin muualla.
Syömättämyys on jo joukkoilmiö
Rautavaaran yhtenäiskoulun vs. rehtori Silja Kavilo kertoo, että syömättömyys näkyy kyvyttömyytenä keskittyä oppitunneilla. Kouluruoan lisäksi moni oppilas jättää myös aamiaisen väliin.
Rautavaaralla kouluruoan syömättä jättämisestä on tullut jo joukkoilmiö.
Koulussa tiedostetaan, että kyse on muustakin kuin ruoan laadusta. Myös nuorten ruokaan liittyvät asenteet vaikuttavat siihen syövätkö oppilaat koulussa vai eivät.
– Oppilas toimii joukossa eri tavalla kuin yksin. Myös se voi vaikuttaa tähän asiaan, Kavilo sanoo.
Kouluruokailua tarkastellaan myös pedagogisena kysymyksenä.
– Voimme edistää myönteistä suhdetta ruokaan ja ruokailuun.
Rautavaaran irtautumisen jälkeen Servican keittiöt valmistavat ruokaa vielä kuuteen kuntaan: Kiuruvedelle, Lapinlahdelle, Pielavedelle, Kuopioon, Suonenjoelle ja Varkauteen.
Servican pääomistajia ovat Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Kuopion kaupunki. Myös Rautavaaran kunta on yksi omistajista.
Korjattu 10.11.2024 klo 16.45 hyvinvointialueiden aloitusvuosi vuodesta 2022 vuodeksi 2023.
