Orimattilassa päiväkodin aikuiset leikkivät lasten kanssa enemmän kuin muualla – tällaista on tuettu leikki

Orimattilan päiväkodit ottivat pari vuotta sitten uutta suuntaa toiminnassaan. Nyt iloitaan tuloksista.

Tuetun leikin osuus on Orimattilan päiväkodeissa poikkeuksellisen korkea, lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Asia selviää Reunamoedun havainnointiaineistosta.

Reunamoedu on varhaiskasvatuksen laadun arviointiin ja kehittämiseen erikoistunut yritys. Yritys kerää tietoa lasten kokemasta laadusta ja hyvinvoinnista päiväkodin arjessa. Menetelmänä on havainnoida lapsia ja varhaiskasvattajia sekä heidän vuorovaikutustaan ja analysoida sitä.

Laajaa vertailuaineistoa arviointiin yritys on koonnut erityisesti Etelä-Suomen isommista kaupungeista vuodesta 2010

– Kun meillä on tietoa lapsen kokemasta arjesta ja laadusta, josta aikuiset vastaavat, voimme hyödyntää sitä tavoitteen asetteluun ja toimintatapojemme arviointiin, Orimattilan varhaiskasvatuspäällikkö Johanna Lepistö kertoo.

Tuetulla leikillä tarkoitetaan aikuisen läsnäoloa leikeissä niin, että hän on lapsen rinnalla ja käytettävissä. Aikuinen tukee, edistää ja luo virikkeitä lapsen omille ideoille. Samalla lapsen tunnetaidot kehittyvät.

Vertailuaineiston mukaan myös lasten oppimiselle suotuisia tilanteita oli Orimattilassa merkittävästi enemmän kuin muualla. Yli 60 prosenttia päiväkotilasten valveillaoloajasta liittyi oppimiselle otolliseen toimintaan.

Kehitettävääkin on. Seuraavaksi Orimattilassa aiotaan ottaa tarkasteluun leikkiympäristöt ja se, kuinka lasten liikkuvaa leikkiä voitaisiin edistää.

Pedagogiikka kietoutuu leikkiin

Varhaiskasvattajien toimintaa ohjaavat varhaiskasvatuslaki ja Opetushallituksen laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Suunnitelma velvoittaa, että varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan ja jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma.

Myös leikin pitää olla pedagogisesti perusteltua.

– Aiemmin on voinut olla sellainen käsitys, että leikkiin riittää pelkkä valvonta, eikä siihen tule millään tavalla puuttua tai sitä ei tule ohjailla mihinkään suuntaan, toteaa Orimattilan varhaiskasvatuspäällikkö Johanna Lepistö.

Nykyään on toisin.

– Varhaiskasvatuksessa myös leikin pitää olla pedagogisesti suunniteltua ja tavoitteellista. Pedagogiikka kiedotaan leikkiin ja tuodaan mukaan niin, että oppimistilanteet ovat leikillisiä, leikin varjolla ja leikissä tapahtuvia, hän kertoo.

Kunnilla on monia tapoja arvioida toimintaansa ja kehittää sitä valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on kehittänyt päiväkodeille itsearviointiin Valssi-laadunarviointijärjestelmän, mutta sen ei aina koeta riittävän. Tämä on luonut markkinoita yksityisille toimijoille ja palveluntarjoajille.

Maksuton Valssi on käytössä yli 80 prosentissa Manner-Suomen kunnista. Uusimpia käyttäjätietoja kerätään parhaillaan.

Valssin lisäksi laadunarviointia tarjoavat myös yksityiset toimijat, kuten Reunamoedu Orimattilan päiväkodeille. Tarkkaa tietoa yksityisten toimijoiden määrästä ei ole Karvilla tai opetusministeriöllä.

Päiväkodissa toivotaan työrauhaa ja muutostahdin tasaantumista

Varhaiskasvatuksen viime vuosikymmenet ovat olleet vauhdikasta aikaa.

Merkittävä rakenteellinen muutos päiväkotien toiminnassa tapahtui vuonna 2013, kun päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriön hallinnonalalle. Päivähoito-termi katosi virallisista asiakirjoista, tilalle tuli varhaiskasvatus.

Kansallisia varhaiskasvatussuunnitelmia on uudistettu sitä mukaa, kun tutkittua tietoa on tullut lisää. Myös poliitiikka on vaikuttanut muutoksiin.

Orimattilassa kokemukset Valssi-itsearvioinnin ja yksityisen Reunamoedun tekemän arvioinnin yhdistämisestä ovat olleet hyviä.

– Tämä on ollut meille sopiva, toisiaan täydentävä pari toiminnan kehittämiseen. Tietenkin tiedonhankintaa tehdään myös huoltajakyselyillä. Lisäksi teemme lapsille kyselyitä ja äänestyksiä.

Entä millaisia työkaluja Orimattilassa vielä kaivataan toiminnan kehittämiseen?

Johanna Lepistö toivoo, että varhaiskasvattajilla olisi jatkossa hetki aikaa hengähtää ja sulatella kaikkia niitä muutoksia, joiden keskellä kentällä on viime vuosina oltu.

– Se vauhti, joka on reilun kymmenen vuoden aikana tullut lakimuutosten kautta, on ollut tarpeellinen mutta melko kova. Viesti päiväkodeista on ollut, että he ovat olleet ajoittain lujilla, kun lain velvoitteita on pitänyt sisäistää.

Lepistön mukaan muutosten ja uusien asioiden sisäistäminen vaatisi enemmän aikaa.

– Aikaa voisi syntyä myös sitä kautta, että uudistamistahti hiljalleen rauhoittuisi, Lepistö toteaa.