Presidentti Alexander Stubb osallistui pääministeri Petteri Orpon (kok.) sijasta ja pääministerin pyynnöstä Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen viime kesänä.
Oikeuskanslerille on kanneltu pääministerin menettelystä, koska Orpo jätti kokouksen väliin ja antoi presidentin edustaa Suomea Britanniassa.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pyysi kantelun johdosta selvitystä toimien lainmukaisuudesta pääministeri Petteri Orpolta. Oikeuskansleri kysyy selvityspyynnössään valtion ylimmän johdon toimivaltasuhteista, päätöksentekomenettelystä ja eduskunnan tiedonsaannista.
Yle sai valtioneuvoston kansliasta tietopyynnöllä pääministerin 15. lokakuuta oikeuskanslerille antamat vastaukset.
Eurooppa-kokouksen lomajärjestelyt poikivat tukun kysymyksiä
Orpo kertoi julkisesti jo kesällä ja kohun saattamana, että jäi Britannian kokouksesta pois henkilökohtaisesta syystä. Hän jatkoi lomaansa kertomansa mukaan vaimonsa syntymäpäivien vuoksi.
Lomajärjestelyjen sijaan vähemmälle huomiolle jäi tuolloin kysymys Suomen ulkosuhteiden ja ulkopolitiikan hoidosta. EU-asiat ovat perustuslaissa hallituksen ja pääministerin vastuulla.
Oikeuskansleri kysyy virastoon tulleen kantelun pohjalta pääministerin ”menettelyn lainmukaisuudesta” ja siitä, onko eduskunnan tiedonsaannista huolehdittu.
Alun perin valtioneuvoston kanslia salasi kaiken viestinnän, joka koski pääministeri Orpon loman muutoksia eurooppalaisen kokouksen ajalta.
Päätettiin kahteen pekkaan ja suullisesti
EU-kokouksissa Suomea edustaa perustuslain mukaan pääministeri. Nyt tehtiin poikkeus. Presidentti Stubb itse kertoi tiedotteella osallistuvansa Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen.
Euroopan poliittisen yhteisön kokous ei ole varsinainen EU-kokous, mutta siellä käsitellään Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aiempien Euroopan poliittisen yhteisön kokouksien edustaja on ollut pääministeri.
Orpo kertoo, että hänen mukaansa Euroopan poliittinen yhteisö on luonteeltaan epävirallinen ja vapaamuotoinen keskustelufoorumi. Kokouksiin on kutsuttu
47 eurooppalaisen valtion valtion- tai hallituksen johtajat.
Orpon mukaan kokous ei ollut puhtaasti EU-kokous. Siksi ”vaikutti siltä, että oli perusteita niin pääministerin kuin tasavallan presidentin osallistumiselle tähän kokoukseen”
Kokousvalmisteluja ja päätöstä siitä, kuka siihen osallistui, ei tarvinnut Orpon mukaan viedä muun hallituksen päätettäväksi.
”Keskustelin kokouksesta ja siihen osallistumisesta ja arvioin sitä yhdessä tasavallan presidentin kanssa suullisesti 3.6.2024.”
”Kokouksen epävirallisiin keskusteluihin rajautuvan luonteen vuoksi arvioitiin, että pääministerin ja tasavallan presidentin välinen suullinen keskustelu oli käsillä olleessa valmisteluvaiheessa riittävä asiassa etenemiseksi.”
Pääministeri ei vastaa selvityksessään oikeuskanslerin kysymykseen siitä, miten päätös Suomen edustamisesta dokumentoitiin tai arkistoitiin.
Orpon esikunnasta kerrottiin julkisuuteen heinäkuussa, että pääministeriä sijaistamaan valittiin presidentti siksi, että se olisi ollut kokouksen isäntien toive. Tästäkään Orpon vastaus oikeuskanslerille ei kerro.
Jäikö eduskunta sivukatsomoon
Pääministeri kirjoittaa selvityksessään, että aiempien Euroopan poliittisen yhteisön kokousten valmisteluista poiketen käsittelyä EU-ministerivaliokunnassa ei pidetty aiheellisena.
Pääministerin mukaan eduskunnalle ei lähetetty etukäteen perustuslain 97 §:ssä tarkoitettua selvitystä kokouksesta.
Eduskunnan tiedonsaantioikeus on turvattu laissa. Sen mukaan oikea-aikaista ja riittävää tietoa on saatava myös kiiretilanteissa. Ulkoasiainvaliokunnalla on oikeus saada tietoja sekä Suomen että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista ja suurella valiokunnalla vastaavasti muista EU-asioista.
Oppositio arvosteli kesällä pääministeriä siitä, että eduskunta jäi syrjään. Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta jäi vaille sitä tietoa, joka sille yleensä on annettu.
Orpo vastasi myös jo syyskuun lopulla eduskunnassa kirjalliseen kysymykseen, joka koski eduskunnan tiedonsaantia kokouksesta.
Pääministeri Orpo lupaa vastauksessaan oikeuskanslerille, että ”eduskunnan tiedonsaantiin kiinnitetään erityistä huomiota ”.
Lautaskiistoissa kyse ulkopoliittisesta vallasta
Euroopan poliittisen yhteisön kokous ei ole varsinainen EU-kokous, mutta siellä käsitellään Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomea on kaikissa aiemmissa kokouksissa edustanut pääministeri.
Aiemmissa niin sanotuissa lautaskiistoissa on yleensä mitelty presidentin ja valtioneuvoston vallasta ulkosuhteissa, Britannian kokousroolitus taas herätti kysymyksen siitä, tarjosiko pääministeri valtaa presidentille jopa perustuslakia kolhien.
Perustuslailliset kiistat ulkopolitiikan johdosta ovat peruja EU-jäsenyyden alkuvuosilta. Niistä päästiin eroon vasta kun presidentiltä vietiin EU-lautanen. Vuonna 2012 perustuslakiin tuli kirjaus, jonka mukaan EU-politiikan ykkösnyrkki on pääministeri.
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain kuuluisan muotoilun mukaan ”tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Presidentti Sauli Niinistö kiteytti oman näkemyksensä ulkopolitiikan johdosta vuonna 2016 Ylen Ykkösaamussa. Tässä tulkinnassa tauollakin on merkitys:
Nyt Nato-jäsenyys ja poliittisen tilanteen kärjistyminen voivat lisätä presidentin roolin korostumista Eurooppa-politiikassa. Suomen liittyessä Natoon perustuslakivaliokunta edellytti, että presidentin, hallituksen ja eduskunnan valtasuhteet tulee asettaa arvioitavaksi.
