Suomen ilmastotavotteiden kohtalo nojaa toistaiseksi EU:n päästökauppaan ja yksittäisten yritysten omatoimisiin avauksiin.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt vasta muutamista keinosta, jotka vähentävät päästöjä Suomessa.
Hallituksen linjaamat keinot eivät riitä viemään Suomen kahteen, sitovaan ilmastotavoitteeseen. Tilanne on todettu ilmastovuosikertomuksessa, joka on ilmastolain vaatima tilinteko hallituksen ilmastotoimista.
Vuosikertomuksen mukaan niiden päästöjen määrä, joka pitäisi vielä vähentää, vastaa noin puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä.
– Emme ole vielä nähneet vaikuttavia ilmastotoimia maankäyttösektorilla. Aikaisemmin sovittuja ja tehtyjä toimia on purettu. Se kertoo, että on haluttomuutta edetä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo. Hän on Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja.
Toimettomuus on poikinut oikeuskanteen hallitukselle, sillä hiilineutraalius on nykyään lain määräämä vaade. EU:n ilmastotavoitteesta taas voi lisäksi seurata suomalaisille veronmaksajille arvaamaton summa kustannuksia.
– Tässä on tietämättömyyttä, mitä tekemättömyys maksaa, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä sanoo.
1. Mistä ilmastotoimista hallitus on tähän mennessä päättänyt?
Seppälä aloittaa työsuhdeauton veroedusta, jota maksetaan täyssähköauton hankkimisesta. Keino voi nopeuttaa liikenteen sähköistymistä.
Myös hallituksen päättämä sähköverkon vahvistaminen on ilmastotoimi, sillä sähköverkkojen kapasiteetti vaikuttaa tuulivoiman ja aurinkoenergian kannattavuuteen. Kun verkko vetää tuotantoa, voimaloita kannattaa rakentaa.
Hallitus on päättänyt lisäksi laajentaa jakeluvelvoitetta vedystä valmistettuihin sähköpolttoaineisiin. Se on myös tehnyt päätöksen myöntyä EU:n esitykseen ulottaa päästökauppa liikenteeseen vuonna 2027.
Hallitus jakaa lisäksi verohyvitystä yrityksille, jotka ryhtyvät vihreään siirtymään eli jättävät esimerkiksi fossiiliset polttoaineet.
Jälkimmäisen vaikutusta on kuitenkin vaikea ennustaa.
– Emme vielä tiedä, kuinka moni yritys tarttuu tähän etuun, Seppälä sanoo.
Epävarmuus koskee hallituksen tärkeimmäksi nostamaa toimea piippujen tulppaamista eli sitä, että tehtaiden ja energialaitosten päästöt napattaisiin talteen ja vietäisiin varastoon merenalle.
Hallitus on luvannut yrityksille 140 miljoonan euron rahapotin ja aloittanut Norjan kanssa neuvottelut varastoinnista. Summa on pieni verrattuna Ruotsiin, jossa toimet ovat alkaneet, kun jakoon on laitettu kolme miljardia euroa. Suomessa rahajaon perusteita ei vielä tiedetä.
Vantaa Energian tuore päätös aloittaa päästöjen talteenotto ja laivaaminen syntyi käytännössä ilman hallituksen vetoapua.
2. Liuta päätöksiä jarruttaa Marinin hallituksen aloittamia toimia
Kuluvana syksynä julkisessa keskustelussa ovat olleet erityisesti liikenteen päästöjä leikkaavat toimet.
Hallitus on jarruttanut jakeluvelvoitteen nostamisessa, joka on keskeinen liikenteen päästöihin vaikuttava toimi.
Lisäksi hallitus laskee bensan hintaan vaikuttavaa polttoaineveroa ja hiilidioksidiveroa. Auton hankinnan yhteydessä maksettavan ajoneuvoveron korotus taas osuu ennen kaikkea sähköautoihin.
Hallitus on myös lakkauttanut öljylämmityksestä luopumiseen tarkoitetun tuen.
Kinkkisin ongelma ovat metsien hiilinielujen hupeneminen.
Suomen oma ilmastotavoite on olla hiilineutraali 2035 ja silloin jäljellä olevien päästöjen pitää olla niin pienet, että hiilinielut kumoavat ne. Myös EU:ssa on hiilinielujen koolle sitova velvoite.
– Venäjän tuontipuu on loppunut ja uusia metsäteollisuuden investointeja syntynyt. Hakkuut ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä, Seppälä sanoo.
Mäkipään mukaan nopein keino nielujen lisäämiseksi olisi hakkuiden rajoittaminen. Myös ministeri Kai Mykkänen (kok.) on aiemmin nostanut hakkuut esiin.
– Pitäisi päästä sille uralle, että metsäteollisuus pyörii pienemmällä puumäärällä. Arvonlisää pitäisi kasvattaa muilla keinoilla kuin hakkuilla, Mäkipää sanoo.
Maankäytön nettonieluun vaikuttavat myös turvepeltojen ja metsäkadon päästöt. Molempien vähentämistä koskevat toimet on joko peruttu tai ne eivät ole edenneet.
Maksu metsäkadon aiheuttamisesta on ollut tekeillä, mutta sen etenemisestä ei ole tietoa. Turvepeltojen päästöihin purisi kosteikkoviljelytuki, josta Marin hallituksineen ehti päättää. Se on toistaiseksi peruttu.
3. Päästöt vähenevät EU:n ansiosta
Yhdessä asiassa Suomella menee erityisen hyvin. Päästöt vähenevät energiatuotannossa ja teollisuudessa.
Lasku on ollut energian- ja lämmöntuotannossa jopa odotettua nopeampaa. Päästöt laskivat viime vuonna 19 prosenttia edellisvuodesta. Sitä selittävät kivihiilen ja turpeen väheneminen sekä ydinvoiman ja tuulivoiman kasvu.
Kehityksen syy on EU:n päästökauppa. Siihen kuuluva teollisuus ja energiateollisuus joutuvat maksamaan ilmakehään päästämistään hiilidioksiditonneista kalliisti.
Siirtymää on vauhdittanut myös Juha Sipilän (kesk.) päättämä kivihiilen kieltävä laki.
Orpon hallituksen haluaman piippujen tulppaamisen toteutuminen riippuu myös EU:n ilmastopolitiikasta. Nyt teknisillä nieluilla ei voi hyvittää esimerkiksi Suomen vajetta metsien hiilinielussa.
Sääntelyä todennäköisesti tulee, sillä komissio on jo vedonnut jäsenmaihin, että ne alkaisivat ottaa talteen ja varastoida hiilidioksidia. On kuitenkin epäselvää, laskettaisiinko tekniset nielut mukaan päästökauppasektorille vai metsiin ja maankäyttösektorille.
Jyri Seppälän mukaan ei tiedetä, miten EU tulee suhtautumaan tekniseen hiilinieluun, joka on syntynyt hakkuiden pienentämän metsänielun kustannuksella.
4. Toimettomuus maksaa
Hiilineutraaliustavoite on Suomen omaan lainsäädäntöön perustuva velvoite. EU lainsäädäntö on niin ikään sitovaa, ja sen asettamien tavoitteiden alittamisesta on luvassa seurauksia.
EU:ssa Suomen pitäisi vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä niin sanotulla taakanjakosektorilla, johon kuuluu muun muassa liikenne. Hiilinielujen vähimmäiskoko taas on määrätty LULUCF-asetuksessa.
Suomelle on arvioitu seuraavan kustannuksia molemmista: sekä liikenteen päästöjä että metsien hiilinielua koskevien tavoitteiden alittamisesta.
Ilmastopaneeli on myös laskenut, että tekninen nielu on metsien hiilinielun vahvistamista kalliimpaa. Piippujen tulppauksen hinnaksi on arvioitu yli 200 euroa hiilidioksiditonnia kohden, kun maankäytössä ja metsissä hinta on noin 30 euroa.
5. Onko se yhä mahdollista?
Hallituksella on yhä mahdollisuus päättää puuttuvista ilmastotoimista tulevan kevään kehysriihessä.
Ministeriöiden virkakunta työstää parhaillaan kahta eri ilmastosuunnitelmaa eli keinoja, joista hallitus voisi valita. Pöydällä on todennäköisesti useita keinoja, jotka hallitus on jo kertaalleen hylännyt.
Seppälän mukaan Ilmastopaneeli odottaa, että hallitus saa ministeriöiden valmiit suunnitelmat käyttönsä ja arvioi niiden perusteella toimiaan.
– Satsaukset ovat parempi vaihtoehto kuin tekemättömyys, josta voi seurata suuria kustannuksia.
Teetkö kaikkesi luonnon ja ilmaston hyväksi, ministeri Kai Mykkänen?
