Hallitus päätti korkeista lahopuun määrää ja puuston ikää koskevista kriteereistä, joiden perusteella vanhat metsät suojellaan. Suojelua edellyttää EU.
Hallitus on päättänyt kriteereistä, joilla Suomen jäljellä olevat vanhat metsät seulotaan suojeluun.
Petteri Orpo (kok.) ja muut ministerit päättivät kriteereistä valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina iltapäivällä. Hallitus linjasi vanhojen metsien kriteereistä periaatepäätöksessä.
Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan, johon Suomi on muiden jäsenmaiden tavoin sitoutunut. Strategian tavoite on pysäyttää luontokato.
Vanhojen metsien suojelukriteereistä on käyty kiivasta, julkista keskustelua. EU-komissio velvoitti maita laatimaan omat, kansalliset kriteerinsä niiden tunnistamiseen. Luonnontilaisille ikimetsille on jo olemassa kansainvälinen määritelmä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) ja entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) esittelivät hallituksen valitsemat kriteerit vanhoille metsille kesäkuussa, minkä jälkeen ne kävivät lausuntokierroksella.
Hallituksen tuore periaatepäätös sisältää käytännössä täysin samat raja-arvot kuin alkuperäinen, kesällä julkaistu esitys. Yle kertoi päätöksen sisällöstä viime viikolla.
Päätöksen mukaan vanhan, suojeluun siirrettävän havumetsän pitää olla Etelä-Suomessa 100–140 -vuotiasta sekä sisältää huomattava määrä kuollutta puuta hehtaarilla, enimmillään 50 kuutiota.
Pohjoisessa suojeltavan havumetsän ikäraja on 160–200 vuotta. Lahopuuta pitää löytyä 30–10 kuutiota hehtaarilla.
Ikä ja lahopuu ovat niin kutsuttuja pääkriteereitä, joista molempien pitää täyttyä, jotta metsä kelpaa suojeluun.
Lisäksi hallitus luettelee neljä muuta kriteeriä – vanhasta metsästä kertovat lajit, merkit metsän alkuperästä, rakenteellisen monipuolisuuden ja niin sanotut elinympäristöpuut – joista kahden pitää täyttyä.
Kriteeristö perustuu EU-komission jäsenmaille antamaan ohjeistukseen, mutta Orpon hallituksen valitsemat ikä- ja lahopuurajat ovat kirvoittaneet runsaasti kritiikkiä.
Lausuntokierroksella valtaosa piti kriteereitä liian tiukkoina ja arvioi niiden karsivan Etelä-Suomen metsät ulos suojelusta. Etelä-Suomella tarkoitetaan niin sanottua hemi- ja eteläboreaalista vyöhykettä, jonka raja yltää pohjoisimmillaan Kuopion korkeudelle.
Etelä-Suomen kohtalon on vahvistanut myös Metsähallitus, jonka mailta suojeluun siirrettävät metsät valitaan. Metsähallitus on aloittanut vanhojen metsien kartoittamisen. Yle on kertonut työstä aiemmin.
Muun muassa Suomen ympäristökeskus huomautti lausunnossaan, että hallituksen vaatimus lahopuun määrälle on niin korkea, että se ei toteudu suuressa osassa jo aiemmin suojeltujakaan vanhoja metsiä. Yli 400 tutkijaa taas vetosi Orpon hallitukseen avoimella kirjeellä, jotta kriteerit määriteltäisiin uudelleen.
Komissio on erikseen edellyttänyt maita laatimaan vanhoille metsille tieteeseen perustuvat kriteerit.
Ministerit ovat aiemmin perustelleet tiukkoja suojelukriteereitä muun muassa omaisuudensuojalla. Käytännössä kyse on siitä, että kriteereiden arvioidaan vaikuttavan puukauppaan myös yksityismetsissä, vaikka virallisesti niiden perusteella suojellaan valtion metsää.
Järjestöt tyrmäävät: Orpo petti lupauksensa
Orpon hallitus sitoutui suojelemaan jäljellä olevat valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät hallitusohjelmassaan.
– Päätös on totaalinen rimanalitus kaikilla mittareilla. Orpon hallitus rajaa tarkoituksella viimeisiä arvokkaita metsiämme suojelun ulkopuolelle vääristelemällä tieteellistä tietoa, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen tiedotteessa.
– Olemme tyrmistyneitä, että hallitus sivuutti täysin lausuntokierroksella nousseen laajan kritiikin, erityisesti tutkijayhteisön kriittisen näkemyksen, WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto kuvaa mivanhojen metsien suojelua tuli farssiksi.
– Hallituksen puheet vanhojen metsien suojelusta ovat niin suuressa ristiriidassa tänään hyväksyttyjen kriteerien kanssa, että kansalaiset voivat oikeutetusti kokea tulleensa huijatuiksi. Arvometsien säilyminen hakkuu-uhan alla ei auta luontokadon pysäyttämisessä, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.
EU velvoittaa, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät siirrettäisiin suojeluun vuoteen 2029 mennessä. Metsät ovat luontokadon pysäyttämisessä keskeisiä, sillä ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö.
