sunnuntai, 13 lokakuun

Rakentamislain lyhytvuokrausta koskeva ensimmäinen lakiehdotus sai kriittistä palautetta. Nyt ympäristöministeriö työstää sitä uusiksi.

Asuntojen lyhytaikainen vuokraus saattaa jatkossa riippua sijaintikunnasta. Kuvassa Airbnb-asunto Rovaniemellä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Rakentamislain lyhytvuokrausta koskevaa pykälää sorvataan parhaillaan uusiksi ympäristöministeriössä. Lakiehdotus sai ristiriitaisen vastaanoton keväisellä lausuntokierroksella, ja ministeriö päätti palauttaa sen jatkovalmisteluun.

Syynä oli se, että eri osapuolten näkemykset olivat todella kaukana toisistaan. Esimerkiksi taloyhtiöt ja niiden pysyvät asukkaat vaativat lyhytvuokrauksen tiukempaa sääntelyä ja vuokranantajat taas sallivampaa sääntelyä. Moni myös vastusti sitä, että Airbnb-asuntojen määrä riippuisi kuntien päätöksistä.

– Kriittisen lausuntopalautteen jälkeen pyrimme nyt löytämään ratkaisun, miten tässä voitaisiin edetä, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo.

Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo, että lyhytvuokrausta säännellään parhaillaan päivittämällä sekä rakentamislakia että asunto-osakeyhtiölakia. Kuva: Ympäristöministeriö

Ammattimaiset majoitusvuokrayritykset huolissaan lain vaikutuksista

Asuntojen Airbnb-tyyppinen lyhytaikainen vuokraus saattaa jatkossa riippua siitä, missä kunnassa asunto sijaitsee.

Keväällä lausuntokierroksella olleen lakiehdotuksen mukaan kunnat voisivat jatkossa itse päättää, onko alle neljä viikkoa kestävä lyhytvuokraus sallittua muissa kuin vuokraajan omassa käytössä olevassa asunnossa tai lomakodissa.

Kunta voisi myös rakennusjärjestyksessään päättää, olisiko alle neljän viikon lyhytvuokraus sallittua vai kiellettyä majoittumisen sallivan kaavamerkinnän lisäksi myös asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetuilla alueilla.

Osa ammattimaisesti toimivista majoitusvuokrayrityksistä pelkääkin lakiehdotuksen takia jopa toimintansa loppumista – etenkin, jos niillä on tarjolla vuokra-asuntoja eri puolilla maata.

– Tiedän toimijoita, jotka pelkäävät oman liiketoimintansa puolesta, Kalustettujen asuntojen toimijat ry:n hallituksen puheenjohtaja Johannes Kangas sanoo. Hän on Suomen suurimman kalustettujen asuntojen tarjoajan Forenomin entinen toimitusjohtaja.

– Tuskin toimiala kokonaan lakkaa, mutta kyllä sitä voidaan sääntelyllä merkittävästi hankaloittaa.

Kankaan mukaan se, että lakiehdotuksen mukaan ammattimainen majoitustoimija voisi vuokrata asuntoja vähintään neljän viikon pituisiksi jaksoiksi, selkiyttäisi tilannetta.

– Meidän mielestämme vähintään kahden viikon jakso olisi kuitenkin sopivamman pituinen.

Kalustettujen asuntojen toimijat ry:n hallituksen puheenjohtaja Johannes Kangas näkee ongelmallisena sen, että kunta voisi edelleen määrätä, millä alueella tai, missä talossa lyhytvuokrausta saa harjoittaa. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Vuokranantajat: Lakiluonnos vaarantaa pienimuotoisen lyhytvuokrauksen

Suomen vuokranantajien mielestä lausuntokierroksella ollut lakiluonnos mahdollistaisi kaiken pienimuotoisen lyhytvuokraustoiminnan kieltämisen kunnissa, ellei kyseessä ole omassa käytössä oleva asunto.

– Me pidetään sinänsä ihan hyvänä sitä, että kunnilla on jonkinlainen harkintavalta, mutta siinä ehdotuksessa kuntien harkintavalta oli liian laaja. Sen mukaan kunta voisi kieltää kaiken sijoitusasunnoissa tapahtuvan lyhytvuokrauksen. Tämä ei meidän mielestämme ole omaisuudensuojan näkökulmasta millään tavalla mahdollista, lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah Suomen vuokranantajista sanoo.

Suomen vuokranantajissa ollaan myös tyytymättömiä siihen, että ensimmäinen lakiehdotus ei erotellut laajaa ammattimaista salahotellitoimintaa yksittäisen sijoitusasunnon satunnaisesta vuokraamisesta.

Suomen vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah painottaa, että jos on yksi sijoitusasunto Airbnb-käytössä, se ei voi olla ammattimaista majoitustoimintaa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Rakentamislaissa selkeästi määriteltävä ammattimainen lyhytvuokraus

Taloyhtiöt ja monet asukkaat toivovat rakentamislain uuteen pykälään tiukempia rajoituksia asuintalossa tapahtuvaan lyhytvuokraukseen.

– Lakiehdotus ei määritellyt tarpeeksi selkeästi eroa ammattimaisen ja satunnaisen lyhytvuokrauksen välillä. Koska rakentamislaki määrittää viranomaisen toimintaa, olisi nämä määriteltävä laissa, Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja korostaa.

– Lakiehdotuksesta puuttuivat myös keinot, miten taloyhtiö pystyy puuttumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin, joista ammattimaisesta lyhytvuokraustoiminnasta syntyy.

Tällaisia ovat esimerkiksi meluhaitat.

Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja pitää tärkeänä, että lyhytvuokrauksen sääntelyä jatketaan uudistamalla asunto-osakeyhtiölakia ja lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta, jotta taloyhtiöt saavat parempia työkaluja puuttua häiriötilanteisiin. Kuva: Markku Rantala / Yle

Rakentamislain lyhytvuokrausta koskeva sääntely voimaan kesällä 2026

Parhaillaan ympäristöministeriön virkamiehet siis työstävät keväisen lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta uutta versiota lakiehdotuksesta. Sen on tarkoitus lähteä uudelle lausuntokierrokselle ensi kevään aikana.

Rakentamislain uuden pykälän on määrä tulla voimaan kesällä 2026 eli puoli vuotta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.

Nopeasti yleistynyttä asuntojen Airbnb-tyyppistä lyhytaikaista vuokrausta ei tähän asti ole säännelty lailla.

Nyt sitä aiotaan säännellä päivittämällä sekä rakentamislakia että asunto-osakeyhtiölakia.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo ja johtava rakennustarkastaja Hannu Kangas Rovaniemeltä puhuivat heinäkuussa aiheesta Ylen aamussa. Toimittaja Maija Salmi kertoo Barcelonasta, miten Espanjassa on puututtu Airbnb:n ongelmiin.
Jaa.
Exit mobile version