Keskeinen tulos tutkimuksessa oli, että sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten usko muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin murenee.
Sosiaalisesti vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimykselle, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.
Tiedotteen mukaan vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden sekä fatalistisen uhriuden kautta.
Väitöskirjatutkija Artti Kellokumpu on käyttänyt tutkimuksen aineistona keskusteluja sosiaalisesti vetäytyneille nuorille suunnatulta Hikikomero-foorumilta, joka on osa Ylilauta-keskustelufoorumia. Kellokumpu väittelee aiheesta lauantaina.
Keskeinen tulos on, että sosiaalisesti vetäytyneiden nuorten usko muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin murenee. Sosiaalinen todellisuus voi näyttää uhkaavalta paikalta.
– Vetäytyminen edustaa tällöin puolustautumiskeinoa, missä nuoret kapinoivat yhteiskuntaa vastaan tai pakenevat siltä, Kellokumpu sanoo tiedotteessa.
Lisäksi kärsimys on nuorille keino kapinoida yhteiskuntaa vastaan.
Vetäytyneet kokevat suhteiden solmimisen vaikeaksi
Tutkimuksen mukaan vetäytyneet nuoret miehet saattavat suhtautua muihin kateuden ja vihan tunteilla.
Vetäytyneet miehet kokevat myös seksuaalisten suhteiden solmimisen hankalaksi.
Tutkimuksen mukaan vetäytyneet miehet kokevat naisten kilpailuttavan miehiä keskenään.
– Liberaalin yhteiskunnan nähdään myös palvelevan vain naisten, hyväosaisten miesten ja kilpailijoina nähtyjen maahanmuuttajien intressejä, mihin haetaan konservatiivisia ja maskulinistisia ratkaisuja, Kellokumpu kertoo.
Lisäksi työttömyys tuntuu eräänlaiselta stigmalta, jota joutuu selittelemäään.
Tutkimuksen mukaan miehet kokevat työllistymisen vaikeana ja vastustavat erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa voimakkaasti.
Kellokumpu toteaa, että monille nuorille yhteiskunnasta piirtyy raadollinen kuva.
– Tyytymättömyys ei kuitenkaan käänny poliittiseksi vastarinnaksi vaan vetäytymiseksi, sillä liittolaisia ja vaikutusmahdollisuuksia ei tunnu olevan.
