Murrosiän biologiset muutokset aiheuttavat valtaosalla nuorista unirytmin myöhäistymistä. Professori Anu-Katriina Pesonen toivoo aikuisilta ymmärrystä, ei syyllistämistä.
Helsinkiläisessä Kruununhaan yläasteen koulussa koulupäivät alkavat aikaisintaan puoli yhdeksältä. Varhaisemmista aamuista luovuttiin jo vuonna 2018, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin kaupunki teki asiasta suosituksen.
Monissa muissa kunnissa koulupäivien aloitusajan myöhentämistä vasta suunnitellaan.
Tällä hetkellä esimerkiksi Espoossa kaupunginvaltuusto harkitsee yläkoululaisten koulupäivän aloittamisen myöhäistämistä puoli yhdeksään. Kokkolassa lapsivaltuusto ehdottaa, että 5.–9.-luokkalaisten koulupäivä alkaisi aikaisintaan yhdeksältä.
Unirytmiä on vaikea pitää kun sisäinen kello jätättää
Aamukahdeksaksi kouluun pääseminen on monelle yläasteen koulua käyvälle nuorelle vaikeaa.
Joillekin se on lähes ylivoimaista, väittää unitutkija ja Helsingin yliopiston professori Anu-Katriina Pesonen.
Kysymys ei välttämättä ole laiskuudesta tai opiskelumotivaation puutteesta vaan nuoruusikään liittyvistä biologisista muutoksista.
Lähes kaikilla nuorilla luontainen unijakso myöhentyy.
– Joillakin nuorilla sisäinen kello jätättää joka ilta ja oikea nukkumishetki myöhenee. Tällöin unta on tosi vaikea pitää rytmissä esimerkiksi kouluviikon aikana, Pesonen selittää.
Myös toiminnanohjauksen ja tunteiden säätelyn haasteet voivat vaikeuttaa unirytmin ylläpitämistä nuoruudessa.
Ongelmia unirytmin myöhentyminen aiheuttaa arvioiden mukaan joka toisella nuorella. Vaikeista oireista kärsii arvioiden mukaan muutamasta prosentista noin kymmeneen prosenttiin nuorista.
Myöhempi koulun aloitusaika lisäisi unen määrää
Espoossa opettajat ja rehtorit suhtautuvat ehdotukseen koulupäivän aloituksen myöhäistämisestä kriittisesti.
Anu-Katriina Pesosta vastustus hieman huolestuttaa.
– Myöhäisempi koulunaloitus auttaisi monia ja erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevia nuoria eli niitä, joilla on eniten vaikeuksia unirytmin säätelyssä.
Nuorten unesta ja koulun aikatauluista on tehty maailmalla paljon tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella esimerkiksi Yhdysvalloissa jotkut osavaltiot ovat siirtyneet myöhäisempään koulupäivän aloitukseen, Pesonen kertoo.
– On jo näyttöä siitä, että osa myöhennetystä koulun aloituksesta siirtyy unen pituuteen. Ja sillä on seurannais- ja kerrannaisvaikutuksia, jotka yleensä ovat positiivisia.
Varhaiset kouluaamut voivat pudottaa osa oppilaista kyydistä
Unitutkija Anu-Katriina Pesonen on huolissaan varsinkin niistä peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvistä nuorista, joiden unijakso on kovasti viivästynyt.
– On nuoria, jotka putoavat koulupolulta pois sen takia, että he eivät saa unirytmiänsä kuntoon. Sillä on aika isoja ja kauaskantoisia seurauksia aikuisuuteen siirtymisessä.
Yhdeksännen luokan lopuksi saatavan peruskoulun päättötodistuksen numerot vaikuttavat jatko-opiskelupaikan saamiseen. 15–16-vuotiaana pitäisi pystyä tekemään pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia päätöksiä.
Yläkouluikäinen nuori vielä opettelee itsesäätelytaitoja, ja tarvitsisi siihen aikuisten tukea.
Tuen sijaan aamu-uninen koulusta jatkuvasti myöhästelevä teini saa vanhemmilta ja opettajilta moitteita.
– Perheissä ei ehkä nähdä ilmiön biologiaa vaan voimakkaasti painotetaan käyttäytymistä. Nuorta vastuutetaan menemään ajoissa nukkumaan. Ei uni pakottamalla tule jos vuorokausirytmi jätättää.
Älypuhelimet eivät ole ainoa syy uniongelmiin
Pesonen tunnustaa ärsyyntyvänsä myös siitä, että mediassa nuorten uniongelmista syytetään lähes aina älypuhelimia ja niiden liiallista käyttöä.
Hänen mukaansa keskustelusta puuttuu yhteiskunnallinen taso, kuten tunteiden säätelyn opettaminen, asiantuntevan avun saaminen uniongelmiin ja koulupäivien alkamisajat.
– Kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti yläkouluaikana nuoria kannattaisi yrittää ymmärtää ja auttaa. Sen sijaan, että heidät leimataan liian nopeasti laiskoiksi tai epämotivoituneiksi.
Pesonen neuvoo uniongelmien kanssa kamppailevia nuoria hakemaan apua kouluterveydenhuollosta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
