Harva puolue kyselee ehdokkaiksi haluavien mielipiteitä yksittäisiin asioihin, mutta käytännöt vaihtelevat.
Puolueilla on vaihtelevat käytännöt siihen, miten vaaleihin ehdokkaiksi pyrkivien arvoja ja mielipiteitä selvitetään.
Osa puolueista ei kysele mielipiteitä. Osa haastattelee ehdokkaan, varsinkin jos hän ei ole ennestään tuttu.
SDP poisti joulukuun alussa lappeenrantalaisen Ivan Deviatkinin ehdokaslistoiltaan, koska hän ei tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Kysyimme, miten puolueet selvittävät ehdokkaiksi haluavien mielipiteitä.
Perussuomalaiset
Kymen piirin Perussuomalaiset vaativat, että heidän ehdokkaidensa pitää tuomita Venäjän hyökkäyssota. Asiaa kysytään ”kysymyspatteristossa”, joka käydään läpi kaikkien ehdokkaiksi haluavien kanssa.
– Kysymyspatteristo on julkinen salaisuus. Emme kerro kysymyksiä julkisuuteen, ettei ehdokas voi harjoitella vastauksia niihin, kertoo Kymen piirisihteeri Joni Salmi.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpään mukaan Kymen piirin käyttämä kysymyspatteristo ei ole käytössä valtakunnallisesti.
– Paikallisyhdistykset kysyvät erityisesti kyseiselle alueelle tärkeitä kysymyksiä, mutta myöskin valtakunnallisista teemoista, Vuorenpää kertoo.
Ehdokkaaksi pyrkivältä kysytään, onko hänen taustallaan rikoksia, mutta rikosrekisteriä perussuomalaiset eivät selvitä.
Keskusta
Keskusta selvittää ehdokkaan rikostaustan, mutta mielipidettä Venäjän hyökkäyssotaan ei kysytä kunta- ja aluevaalien ehdokashankinnan yhteydessä.
– Emme käy ulkopoliittista keskustelua ehdokkaan kanssa. Arkisemmista asioista jutellaan, ja rikostausta selvitetään, kertoo toiminnanjohtaja Matti Kuittinen Keskustan Karjalan piiritoimistosta.
Kokoomus
Puoluesihteeri Timo Elo kertoo kokoomuksen pitävän itsestään selvänä, että heidän ehdokkaansa tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Kokoomuksen ehdokas allekirjoittaa säännöt, jotka edellyttävät kertomaan mahdolliseen ehdokkuuteen vaikuttavat sidonnaisuudet tai mahdollisesti muut ehdokkuuteen vaikuttavat taustat ja asiat.
SDP
Sosialidemokraatit ei kysy erikseen ehdokkaiden kantoja eri asioihin.
Ehdokkaiden pitää kuitenkin allekirjoittaa ehdokassuostumuslomake, jossa he sitoutuvat muun muassa puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita sekä olemaan levittämättä vihamielisyyttä lietsovia näkemyksiä.
– Olemme kieltäytyneet ottamasta ehdokkaaksi esimerkiksi henkilöä, joka on käynyt sosiaalisessa mediassa keskustelua tavalla, joka ei vastaa SDP:n arvoja, kertoo puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluetoimistosta.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit ei kysy ehdokkaiden kantoja tai mielipiteitä yksittäisiin poliittisiin kysymyksiin.
Ehdokkaiden tulee sitoutua puolueen sääntöihin, eettisiin ohjeisiin, periaateohjelmaan ja eduskuntapuolueiden hyväksymään rasismin vastaiseen peruskirjaan.
Kristillisdemokraattien piirijärjestöt ja paikallisosastot selvittävät tarvittaessa tarkemmin ehdokkaaksi haluavan poliittisia kantoja.
– Etenkin silloin, jos ehdokkaaksi haluavaa ei tunneta tarpeeksi hyvin, kertoo puoluesihteeri Mikko Rekimies.
Vihreät
Vihreiden paikallisyhdistykset haastattelevat alue- ja kuntavaaleihin ehdokkaiksi haluavat. Haastattelussa käydään läpi ehdokkaan ja puolueen arvomaailmojen yhteensopivuutta.
– Puolue on jyrkästi tuominnut Venäjän hyökkäyssodan, kertoo Vihreiden kampanjakoordinaattori Konsta Lindi.
Vihreiden ehdokas allekirjoittaa sopimuksen, jossa sitoutuu siihen, ettei kampanja sisällä rasistisia tai syrjiviä sisältöjä.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitossa ehdokaslomakkeen allekirjoittaminen sitouttaa ehdokkaan vastustamaan väkivaltaa, puolustamaan ihmisten välistä tasa-arvoa sekä sanoutumaan irti kaikesta rasismista.
– Mikäli näistä on epäselvyyttä, käydään ehdolle aikovien kanssa tietenkin keskusteluja asiasta. Tiedossa on joitakin yksittäistapauksia, joissa henkilöä ei ole otettu ehdokkaaksi, toteaa Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää.
